Comanche Moon

Historiaan ja historianharrastukseen liittyvä keskustelu
Vastaa Viestiin
Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ma 14.07.2008 17:29

ansssi kirjoitti:Tuota... Nyt seuraa tyhmiä kysymyksiä, mutta kysyn kuitenkin - ja aiheen sivuun menee tietenkin... Eli voisiko joku valaista, mikä elokuvassa Tanssii Susien kanssa on a) ärsyttävää, b) hölmöä, c) väärin, d) huomion arvoista?

Eli olisi kiva tietää enemmän tietäviltä. Itse aikoinaan kun leffa tuli, kävin sen katsomassa, enkä etukäteen ollut hoksannut, että siinähän oli intiaaneja! Luulin sen kertovan enemmänkin susista. Olin siis äärettömän ihastunut koko leffaan (intiaaneista kiinnostuminenhan on tietysti naivia ja tyhmää kuten kaikki tiedämme). Johtui tietysti myös siitä, että se oli eka leffa uuden tyttöystävän seurassa, josta tuli nykyinen vaimoni.

Myöhemmin sitten tuli katsottua Viimeinen Mohikaani moneen kertaan. Se oli päähenkilön osalta ihan lätty ja pettymys, mutta Wes Studi jupisemassa kostoa ja kaivamassa sydäntä siltä isolta herralta piti jostain syystä nähdä aina uudestaan.
En ole tietäjä, joten kirjoitan pelkästään elokuvallisesta näkökulmasta.
TSK on viihdyttävä suurenluokan lännenelokuva, jollaista ei ole enää pitkiin aikoihin tehty.

Huomaan sen vaikkapa siitä, että voin katsoa elokuvan milloin vain uudelleen ja taas uudelleen kyllästymättä siihen. (Tällainen on suurenluokan elokuva. Muita tällaisia länkkäreitä minulle ovat esim. ”Keltainen nauha”, ”Viheltävät luodit”, ”Hurja joukko” ”Viimeinen mohikaani” ja vaikkapa Butch ja Kid -auringonlaskun ratsastajat”, jotka kestävät ajan hampaan olematta historiallisesti tarkkoja leffoja.

TSK on ohjattu mestarillisesti ja kuvattu upeasti (hitaita pitkiä kamera-ajoja upeissa maisemissa).
Elokuva on mielestäni jopa hienosti näytelty, ihan sankaria myöten, vaikka monet eivät Kevinistä pidä.
Stoori on hieno ja pitää otteessa, lähtien lyyrisestä kuvatusta sisällissodan veripellosta aina viimeisiin lumisiin ruutuihin (ainoa miinus juonessa on Costnerin rakkaustarina. Jos olisin voinut kirjoittaa itse juonen olisin laittanut Costnerin rakastumaan intiaaninaiseen, mutta täytyy muistaa että leffa on kuitenkin Hollywood-kamaa.
Ja se elokuvan ”susitanssikohtaus” on IHAN OIKEASTI TODELLA KAUNIISTI RAKENNETTU (jos Chaplin olisi filmannut aikanaan kyseisen elokuvan, hän luultavasti olisi tehnyt kyseisen kohtauksen hyvin samantapaisesti!!!).

On hienoa löytää elokuville jokin yhteys omaan elämään (vertaan tässä sinun tarinaasi tyttöystävästä, josta tuli vaimosi).

Eräs omakohtainen tarina elävästä elämästä tapahtui itselleni villillä 70-luvulla, jolloin kävin leffateatterissa katsomassa silloisen tyttöystäväni kanssa juuri ensi-iltaansa tulleen ”Kauriinmetsästäjät –elokuvan”. Paljon oli tuolloin minullakin pelissä, joten päätin tyhjentää pullon kossua leffan aikana. Noh, en saanut pulloa aivan tyhjäksi, en muista juurikaan elokuvasta mitään, eikä tyttöystävästäni tullut vaimoani….

Jari
PS. TSK –elokuvassa on varmastikin useita räikeitä historiallisia virheitä, mutta minä en niistä moniakaan tunnistanut. En aikoinaan enkä vielä nykyisinkään.
Jari Teilas

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » Ma 14.07.2008 18:35

ansssi kirjoitti:Tuota... Nyt seuraa tyhmiä kysymyksiä, mutta kysyn kuitenkin - ja aiheen sivuun menee tietenkin... Eli voisiko joku valaista, mikä elokuvassa Tanssii Susien kanssa on a) ärsyttävää, b) hölmöä, c) väärin, d) huomion arvoista?
Ei mitään normaalia ärsyttävämpää tai hölmöä, ellei noita pieniä "fiilistelyjä", kuten kornia love-storya lasketa. Ihan ok filmi.

Väärin on tämä pawneet offensiivisina ja lakotat rauhallisina puolustautujina. Pawneet eivät 1840-luvun jälkeen heikentyneinä enää pystyneet juuri muuhun kuin yksittäisiin hevosvarkauksiin. Lakotat sen sijaan kävivät herkeämättä pawneiden kimppuun, 1870-luvulla tarkoituksena jopa hävittää nämä.

Samoin kirja on alun perin kirjoitettu comancheista. Jostain käsittämättömästä aivoituksesta käsikirjoitukseen on eksynyt kohta jossa lakota-vanhus kertoo miten espanjalaiset aikoinaan karkoitettiin lakotojen maasta. Äijä vieläpä kaivaa esiin vanhan conquistador-mallisen kypärän.
Tarkemmin ajatellen tuo muuten ON todella ärsyttävää...

Taisin olla armeijassa elokuvan teatteri-levityksen aikoihin. En tienny neljän tunnin kestosta, ja loppu filmi meni niille susille kun kyttäsin kelloa koska säkylän bussi lähtee. Myöhästyin, mutta onneksi olin jo silloin riitävän kova jätkä jottei seuraamuksia tullut...



:lol:

Jari Teilas
Viestit: 2476
Liittynyt: La 24.03.2007 13:56

Viesti Kirjoittaja Jari Teilas » Ma 14.07.2008 18:46

shamaani kirjoitti:
ansssi kirjoitti:Tuota... Nyt seuraa tyhmiä kysymyksiä, mutta kysyn kuitenkin - ja aiheen sivuun menee tietenkin... Eli voisiko joku valaista, mikä elokuvassa Tanssii Susien kanssa on a) ärsyttävää, b) hölmöä, c) väärin, d) huomion arvoista?
Ei mitään normaalia ärsyttävämpää tai hölmöä, ellei noita pieniä "fiilistelyjä", kuten kornia love-storya lasketa. Ihan ok filmi.

Väärin on tämä pawneet offensiivisina ja lakotat rauhallisina puolustautujina. Pawneet eivät 1840-luvun jälkeen heikentyneinä enää pystyneet juuri muuhun kuin yksittäisiin hevosvarkauksiin. Lakotat sen sijaan kävivät herkeämättä pawneiden kimppuun, 1870-luvulla tarkoituksena jopa hävittää nämä.

Samoin kirja on alun perin kirjoitettu comancheista. Jostain käsittämättömästä aivoituksesta käsikirjoitukseen on eksynyt kohta jossa lakota-vanhus kertoo miten espanjalaiset aikoinaan karkoitettiin lakotojen maasta. Äijä vieläpä kaivaa esiin vanhan conquistador-mallisen kypärän.
Tarkemmin ajatellen tuo muuten ON todella ärsyttävää...

Taisin olla armeijassa elokuvan teatteri-levityksen aikoihin. En tienny neljän tunnin kestosta, ja loppu filmi meni niille susille kun kyttäsin kelloa koska säkylän bussi lähtee. Myöhästyin, mutta onneksi olin jo silloin riitävän kova jätkä jottei seuraamuksia tullut...



:lol:
Joo, tuo kypärä-juttu on kyllä ihan karmea.
Vähän samanlaisia ovat esim. sisällissodan aikaan sijoittuneet filmit, missä ammutaan vinsuilla ja frontier-colteilla minkä keretään...

jari
Jari Teilas

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Ti 15.07.2008 09:37

Itse muistan ensimmäistä kertaa katsoneeni kyseisen leffan videolta silloisen tuoreen tyttöystävän kanssa ja omat mielenkiinnon kohteet olivat jossain ihan muualla kuin minkään autenttisuuden seuraamisessa. Ja se saatanan leffa on pitkä kuin nälkävuosi...

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » Ke 16.07.2008 09:04

Brazos kirjoitti:Itse muistan ensimmäistä kertaa katsoneeni kyseisen leffan videolta ja omat mielenkiinnon kohteet olivat jossain ihan muualla kuin minkään autenttisuuden seuraamisessa. Ja se saatanan leffa on pitkä kuin nälkävuosi...
Huono soffa..?

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Ke 16.07.2008 11:58

Soffassa ei kai ollut mitään vikaa, vaan siinä ettei se ollut sänky.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » To 17.07.2008 01:40

Tanssii susien kanssa on visuaalisesti komea filmi, mikä paikkaa jossain määrin historiallisia tai antropologisia virheitä. Pelkkä biisoninajokohtaus on isolla kankaalla nähtynä minusta pääsylipun arvoinen, vaikka siinäkin on asiavirheitä.

Filmin pahin vika on minusta sen imelyys. Tämä näkyy pähkinänkuoressa susikohtauksessa, missä Costnerin roolihahmo "ystävystyy" villin suden kanssa. Susi ja ihminen ryhtyvät noin vain kavereiksi. Walt Disneyn kasvattama urbaani nykyihminen ei näe siinä mitään outoa, mutta homma ei kuitenkaan elävässä elämässä mene ihan niin. Kun villi susi alkaa lähestyä ihmisiä "kesyn" oloisena, se on tutkimassa mahdollisuutta laajentaa talouttaan ihmisten kustannuksella. Suden "kesyys" on vaaran merkki, joka enteilee hyökkäystä. Tämä on todettu sekä nykyaikana että vuosisatoja sitten niin Pohjois-Amerikassa kuin Euraasiassakin. Susi toimii oman brutaalin logiikkansa mukaan.

mahpiya
Viestit: 592
Liittynyt: Ke 07.03.2007 21:48

Viesti Kirjoittaja mahpiya » Su 20.07.2008 19:47

Simo Hankaniemi kirjoitti:Tanssii susien kanssa on visuaalisesti komea filmi, mikä paikkaa jossain määrin historiallisia tai antropologisia virheitä. Pelkkä biisoninajokohtaus on isolla kankaalla nähtynä minusta pääsylipun arvoinen, vaikka siinäkin on asiavirheitä.

Filmin pahin vika on minusta sen imelyys. Tämä näkyy pähkinänkuoressa susikohtauksessa, missä Costnerin roolihahmo "ystävystyy" villin suden kanssa. Susi ja ihminen ryhtyvät noin vain kavereiksi. Walt Disneyn kasvattama urbaani nykyihminen ei näe siinä mitään outoa, mutta homma ei kuitenkaan elävässä elämässä mene ihan niin. Kun villi susi alkaa lähestyä ihmisiä "kesyn" oloisena, se on tutkimassa mahdollisuutta laajentaa talouttaan ihmisten kustannuksella. Suden "kesyys" on vaaran merkki, joka enteilee hyökkäystä. Tämä on todettu sekä nykyaikana että vuosisatoja sitten niin Pohjois-Amerikassa kuin Euraasiassakin. Susi toimii oman brutaalin logiikkansa mukaan.
Mikä tahansa elokuva lienee huono jos haetaan virheitä ainoastaan. Virheetöntä elokuvaa ei varmasti löydy, Citizen Kane, lienee paras näistä mistään siltikään en käsittänyt siitä mitään. Kun taas keskitytään posiitivisuuteen, hyvääkin saattaa löytyä paljon. Mun mielestä elokuva silloin on hyvä tai ainakin sillä on kohtuullinen vaikutus kun pistää ihmiset kyselemään, tähän tietty voi nokkela vastata että Bad Taste:kin joskus aiheutti kysymyksiä,siltikään en saa siitä hyvää, visiaalisuudesta puhuumattakaan..

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Su 20.07.2008 23:02

mahpiya kirjoitti:Bad Taste:kin joskus aiheutti kysymyksiä,siltikään en saa siitä hyvää, visiaalisuudesta puhuumattakaan..
Siis mitä ihmettä, puhutaanko nyt samasta Bad taste:sta? :shock:

Se Peter Jacksonin zombie-ufo-leffa.
Sehän on mitä mainioin elokuva. Sitä tuli aikoinaan naurettua aivan kosmisesti.

ansssi
Viestit: 27
Liittynyt: Ma 29.10.2007 16:34

Viesti Kirjoittaja ansssi » Ma 21.07.2008 21:24

Simo Hankaniemi kirjoitti:Tanssii susien kanssa on visuaalisesti komea filmi, mikä paikkaa jossain määrin historiallisia tai antropologisia virheitä. Pelkkä biisoninajokohtaus on isolla kankaalla nähtynä minusta pääsylipun arvoinen, vaikka siinäkin on asiavirheitä.

Filmin pahin vika on minusta sen imelyys. Tämä näkyy pähkinänkuoressa susikohtauksessa, missä Costnerin roolihahmo "ystävystyy" villin suden kanssa. Susi ja ihminen ryhtyvät noin vain kavereiksi. Walt Disneyn kasvattama urbaani nykyihminen ei näe siinä mitään outoa, mutta homma ei kuitenkaan elävässä elämässä mene ihan niin. Kun villi susi alkaa lähestyä ihmisiä "kesyn" oloisena, se on tutkimassa mahdollisuutta laajentaa talouttaan ihmisten kustannuksella. Suden "kesyys" on vaaran merkki, joka enteilee hyökkäystä. Tämä on todettu sekä nykyaikana että vuosisatoja sitten niin Pohjois-Amerikassa kuin Euraasiassakin. Susi toimii oman brutaalin logiikkansa mukaan.
Minusta suden kuvaaminen oli onnistunutta - ei näyttänyt huskylta eikä tullut silitettäväksi. Itselleni tuli kuitenkin heti mielleyhtymä, että tarinan susi ei ollutkaan niin villi, vaan oli jossakin vaiheissa jo ollut ihmisen elättinä. Luutnantin olisi myös kuvitellut olevan myös hiukan epäluuloisempi noina aikoina.

Voisiko joku vielä hiukan valaista lisää näitä historiallisia, antropologisia tai muita asiavirheitä, niin saattaisin oppia jotain?

Tämä leffa oli lopulta varsin maltillisesti imelä jos vertaa moneen muuhun. Se biisoneja lahdanneiden valkosilmien silpominen olisi silti tuonut väriä muuten niin leppoisiin injuihin. Uskonnollisia rituaaleja olisi myös saanut olla paremmin. Ja ilman muuta luutnantin olisi minun mielestäni pitänyt ottaa inkkarinainen, mutta senhän oli päättänyt jo kirjailija. Samoin kuin vissiin sen hassun kypäränkin, joka kaivettiin nahkakääröstä.

Simo Hankaniemi
Viestit: 957
Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43

Viesti Kirjoittaja Simo Hankaniemi » Pe 01.08.2008 23:29

No jos nyt ottaa esimerkkejä asiavirheistä vain mainitsemastani biisoninajokohtauksesta, niin todellisuudessa elukka ammuttiin jousella ratsun selästä aivan vierestä, eikä niin kaukaa kuin filmissä. Ja biisoni ei mene osuman saatuaan heti nurin kuin lekalla päähän lyötynä, vaan jatkaa juoksuaan jopa satoja metrejä. Filmissä biisonit olivat heti osuman jälkeen nurin. Oikeakätinen ampui biisonin oikealta puolelta, filmissä harrastettiin outoa akrobatiaa tässä suhteessa ja ammuttiin "väärältä puolelta". Metsästäessä ei pidetty coup-sulkia, eikä maalailtu hevosia ennen jahtia kuin oltaisiin sotaan lähdössä. Jahdissa käytettiin koruttomia "työvaatteita" tai oltiin pelkässä lannevaatteessa ja mokkasiineissa. Nuolikotelot pidettiin yleensä vasemmalla lonkalla, eikä ylhäällä oikean olan takana. Muistaakseni filmissä surmattiin yksi biisoni keihäällä heittämällä ja terä tuli näkyviin toiselta puolelta. Biisonikeihäät olivat kuitenkin raskaita pistokeihäitä, niitä ei heitetty.

Nämä olivat tältä istumalta mieleen tulleita seikkoja. Siitä on jo muutama vuosi kun olen filmin viimeksi nähnyt, joten kaikkia metsästyskohtauksen mokia en voi muistaa, enkä kaikkia varmaan tiedäkään. Filmissä ei myöskään näkynyt se, että lakotoilla ja muilla pohjoisemmilla tasankoheimoilla biisoninmetsästys oli tiukasti kontrolloitua puuhaa. Jahtia kontrolloi poliisijoukko, jotta hyökkäys saatiin toteutetuksi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja siten, että kaikilla oli periaatteessa samat mahdollisuudet kaatoon.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » La 02.08.2008 13:42

Simo Hankaniemi kirjoitti:No jos nyt ottaa esimerkkejä asiavirheistä vain mainitsemastani biisoninajokohtauksesta, niin todellisuudessa elukka ammuttiin jousella ratsun selästä aivan vierestä, eikä niin kaukaa kuin filmissä. Ja biisoni ei mene osuman saatuaan heti nurin kuin lekalla päähän
Toivottavasti Simo tulit katumapäälle kun uhosit jättäväsi comanche moonin loput jaksot katsomatta. Tässä viimeisessä se vasta biisoninajo-kohtaus olikin. Ja vielä itsensä legendaarisen 'Biisoninkyttärän' suorittama keihästys...

:lol:

Brazos
Viestit: 556
Liittynyt: Ke 07.03.2007 22:00
Paikkakunta: Yön pimeät kujat

Viesti Kirjoittaja Brazos » Su 03.08.2008 09:59

Itsellä kävi näin, että ovat jääneet katsomatta. Jos ensimmäinen jakso olisi vakuuttanut niin tuskin näin olisi käynyt.

Tietysti esitysajankohta kesällä, ei oikein ole hyvä. Kun on 6 tuntia lämmittänyt savusaunaa ja sitten kun sinne pääsisi, niin ei vaan viitsi vetäytyä sisälle mökkiin katsomaan tölöä. Varsinkin kuun muu toikkarointi-topparoikka saunoo.

Kuitenkin aavistuksen verran harmittaa, joten hankkinen dvd-boxin kun kerkiän.

ansssi
Viestit: 27
Liittynyt: Ma 29.10.2007 16:34

Viesti Kirjoittaja ansssi » Su 03.08.2008 16:05

Kiitti tiedoista. Nuoliviivi oli siis vasemmalla lonkalla - ihan uusi ja mielenkiintoinen tieto minulle. Eli hiukan samaan tapaan kuin näkee modernien jousimetsästäjien pitävän? Niillä ne tosin on oikealla sivulla.

shamaani
Viestit: 1397
Liittynyt: Pe 07.09.2007 15:37

Viesti Kirjoittaja shamaani » Su 03.08.2008 16:33

ansssi kirjoitti:Kiitti tiedoista. Nuoliviivi oli siis vasemmalla lonkalla - ihan uusi ja mielenkiintoinen tieto minulle. Eli hiukan samaan tapaan kuin näkee modernien jousimetsästäjien pitävän? Niillä ne tosin on oikealla sivulla.

Tämmönen selkään niin että nuolet osoittaa vasemmalle. Nuolia napsitaan viinestä jousikädellä.
Tämä siis ratsastajakansojen suosima malli. Pitkät jouset ei tuollaiseen oikein istu, silloin sellainen perinteisempi malli jossa nuolet vedetään sieltä oikean olkapään takaa...

Kuva

Vastaa Viestiin