Herkkuja pöytään
Herkkuja pöytään
Kulinaristien iloksi tässä muutamia esimerkkejä texasin ja mexicon coahuiltecan-kansojen menusta:
- joskus kala kypsennettiin sitä puhdistamatta, laitettiin viikoksi sivuun jonka aikana mätänevä raato keräsi setin kärpäsiä ja matoja jotka sitten popsittiin märäntyneen kalanlihan kera.
Hämähäkit, muurahaisen munat, madot, ja liskot menisivät hädässä itsellekkin, mutta coahuiltecot pistivät kunnolla paremmaksi. Herkuiksi kelpasivat mm:
- maa
- märäntynyt puu
- peuran paska
- ja sitten oma suosikkini:
ihmisten ulosteista kerättiin talteen siemenet ja muu käyttäkelpoinen joka murskattiin, kypsennettiin, ja pöperöt uudelleen naamaan... Kirjallisuudessa terminä "second harvest". Tätä käyttivät myös baja californian alkuperäiset.
Mielenkiintoinen sekoitus oli myös mesquiten paiskaaminen maakuoppaan, tähän tiettyä herkku-maata päälle, vähän vettä, ja avot, päivällinen oli katettu...
Tämä vimonen sapuska aiheutti hieman vatsan turvotusta mikä sai coahuiltecot aikalaisten mukaan näyttämään kohtuu turpea-vatsaisilta.
- joskus kala kypsennettiin sitä puhdistamatta, laitettiin viikoksi sivuun jonka aikana mätänevä raato keräsi setin kärpäsiä ja matoja jotka sitten popsittiin märäntyneen kalanlihan kera.
Hämähäkit, muurahaisen munat, madot, ja liskot menisivät hädässä itsellekkin, mutta coahuiltecot pistivät kunnolla paremmaksi. Herkuiksi kelpasivat mm:
- maa
- märäntynyt puu
- peuran paska
- ja sitten oma suosikkini:
ihmisten ulosteista kerättiin talteen siemenet ja muu käyttäkelpoinen joka murskattiin, kypsennettiin, ja pöperöt uudelleen naamaan... Kirjallisuudessa terminä "second harvest". Tätä käyttivät myös baja californian alkuperäiset.
Mielenkiintoinen sekoitus oli myös mesquiten paiskaaminen maakuoppaan, tähän tiettyä herkku-maata päälle, vähän vettä, ja avot, päivällinen oli katettu...
Tämä vimonen sapuska aiheutti hieman vatsan turvotusta mikä sai coahuiltecot aikalaisten mukaan näyttämään kohtuu turpea-vatsaisilta.
Re: Herkkuja pöytään
...ja tästä siis myös juontaa nimi Baja Majalle.shamaani kirjoitti:ihmisten ulosteista kerättiin talteen siemenet ja muu käyttäkelpoinen joka murskattiin, kypsennettiin, ja pöperöt uudelleen naamaan... Kirjallisuudessa terminä "second harvest". Tätä käyttivät myös baja californian alkuperäiset.
De Vaca kertoi näiden intiaanien kyvystä toipua nopeasti esim. nuolen aiheuttamista haavoista. Oliko syynä sitten ruokavalio vai tyhjä maha jäänee arvoitukseksi.
Hiukan moiset pöperöt kieltämättä huvittaa, mutta coahuiltecot selvisivät melko mukavasti varsinkin kesäisin alueella jonka muut kiersivät kaukaa. Samoin de Vaca kertoi näiden pystyvän juoksemaan koko päivän vaikka peuran perässä ilman taukoa ja syömättä. Samoja juttuja kuulee tietty vaikkapa tarahumaruista.
Tilaisuuden tullen coahuiltecot popsivat ilmeisesti myös ihmislihaa, ainakin tietyt bändit. Eivät kuitenkaan metsästäneet ihmisiä ruuan tarpeeseen, mutta tilaisuus teki kannibaalin mikäli nyt juttuihin uskomista on. Kuolleiden omaistenkin kerrotaan kelvanneen, mutta taitaa olla enempi rituaalista touhua koko hömpötys.
Karankawojen käännyttämisessä epäonnistunut munkki sepitti näiden jopa repivän hampailla raakaa ihmislihaa raadoista ja syövän omia lapsiaan. De Vaca kumminkin kertoi karankawojen kauhistuneen suuresti kuultuaan espanjalaisten syöneen omat toverinsa.
Myös tarinat tonkawoiden kannibalismista on ymmärretty hiukan väärin. Nämä kyllä uskonnollisista syistä keittivät vihollisen kädet ja jalat, joita sitten purtiin voitontansseissa, mutta ihmislihalla ei yritetty nälkää tyydyttää.
Hiukan moiset pöperöt kieltämättä huvittaa, mutta coahuiltecot selvisivät melko mukavasti varsinkin kesäisin alueella jonka muut kiersivät kaukaa. Samoin de Vaca kertoi näiden pystyvän juoksemaan koko päivän vaikka peuran perässä ilman taukoa ja syömättä. Samoja juttuja kuulee tietty vaikkapa tarahumaruista.
Tilaisuuden tullen coahuiltecot popsivat ilmeisesti myös ihmislihaa, ainakin tietyt bändit. Eivät kuitenkaan metsästäneet ihmisiä ruuan tarpeeseen, mutta tilaisuus teki kannibaalin mikäli nyt juttuihin uskomista on. Kuolleiden omaistenkin kerrotaan kelvanneen, mutta taitaa olla enempi rituaalista touhua koko hömpötys.
Karankawojen käännyttämisessä epäonnistunut munkki sepitti näiden jopa repivän hampailla raakaa ihmislihaa raadoista ja syövän omia lapsiaan. De Vaca kumminkin kertoi karankawojen kauhistuneen suuresti kuultuaan espanjalaisten syöneen omat toverinsa.
Myös tarinat tonkawoiden kannibalismista on ymmärretty hiukan väärin. Nämä kyllä uskonnollisista syistä keittivät vihollisen kädet ja jalat, joita sitten purtiin voitontansseissa, mutta ihmislihalla ei yritetty nälkää tyydyttää.
-
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Samaa tarinaa voi kuulla myös kerrottuna vaikkapa Oregonin- ja Santa Fe'n-reittejä kulkeneitten pioneerien kertomuksissa.shamaani kirjoitti:Yksi itseä suuresti huvittanut tieto amerikkalaissotilaista Red river-sodan ajoilta:
llano estacado vesipisteineen kun oli vähän tuntematon paikka USA:n pojille, nämä janoisina ryystivät myös omaa ja hevosten kusta. Tämä ihan upseerien raporteista todennettuna juttana...
Jari
Jari Teilas
Lewis Wetzel
Ketä mikäkin huvittaa... Itseä ei kovinkaan suuresti huvittanut myöskään tieto omasta paskastaan siemeniä ruuakseen etsivistä inkkareista. Omista ulosteistaan ruokaa etsivä on mielestäni joko todella äärimmäisessä nälässä tai taantunut lähelle eläimen tasoa. Tai sitten molempia. Vieläkö tuo paskansyöjien heimo on olemassa vai tukehtuivatko ne tuotoksiinsa?shamaani kirjoitti:Yksi itseä suuresti huvittanut tieto amerikkalaissotilaista Red river-sodan ajoilta:
llano estacado vesipisteineen kun oli vähän tuntematon paikka USA:n pojille, nämä janoisina ryystivät myös omaa ja hevosten kusta. Tämä ihan upseerien raporteista todennettuna juttana...
Re: Lewis Wetzel
Tuo oli varsin yleinen näkökanta myös 1800-luvun eurooppalaisilla jotka törmäsivät näihin autiomaiden ja muiden erittäin karujen alueiden intiaaneihin. Ei tarvinnut edes ulosteista kaivaa (en muuten tunne tuota tarinaa ennestään) vaan riitti että keräili ruoakseen juuria ja asusteli alastomana oksista kyhätyissä majoissa.Anonymous kirjoitti:
Omista ulosteistaan ruokaa etsivä on mielestäni - - taantunut lähelle eläimen tasoa.
Oli yksi perusteista sille miksi kyseisten inkkareiden sumeilematon teurastus oli ei ainoastaan hyväksyttyä vaan suorastaan velvollisuus.
Nykyään tuollaista kulttuuri-imperialistista näkökantaa monet pitävät hieman yksisilmäisenä eikä välttämättä ihailtavana.
Coahuiltecanit kuolivat suureksi osaksi tauteihin 1700-luvulla, henkiin jääneet sulaituivat espanjalais-meksikolais-väestöön.
Samoilta alueilta esimerkki tuosta mitä Rikkis sanoi: amerikkalaiset saapuessaan teksasiin kärsivät usein veden puutteesta kun sadettakaan ei juuri saatu. Karankawoilla taas näytti aina vettä riittävän kuivuudesta huolimatta. Niinpä nämä sitten todettiin barbaarisiksi ja saastaisiksi pakanoiksi ja ihmissyöjiksi jotka piti tietysti jalomman rodun tieltä pyyhkäistä pois. Mokomat villit eivät edes suostuneet kääntymään kristinuskoon...
Enpä ole perehtynyt toiko likaisten pakanoiden hävitys vettä urheille pioneereille...
Samoilta alueilta esimerkki tuosta mitä Rikkis sanoi: amerikkalaiset saapuessaan teksasiin kärsivät usein veden puutteesta kun sadettakaan ei juuri saatu. Karankawoilla taas näytti aina vettä riittävän kuivuudesta huolimatta. Niinpä nämä sitten todettiin barbaarisiksi ja saastaisiksi pakanoiksi ja ihmissyöjiksi jotka piti tietysti jalomman rodun tieltä pyyhkäistä pois. Mokomat villit eivät edes suostuneet kääntymään kristinuskoon...
Enpä ole perehtynyt toiko likaisten pakanoiden hävitys vettä urheille pioneereille...
Valloittajat ovat usein toimineet hyvinkin brutaalisti alkuperäisväestöä kohtaan historian saatossa, niin idässä kuin lännessäkin.
En tunne noita varhaisia lännen asutustarinoita paljoakaan. Olen lukenut "Delawaren suomalaiset" kirjan ja siitä sai sen kuvan, että suomalaiset olisivat tulleet intiaanien kanssa toimeen suhteellisen hyvin. He ostivat intiaaneilta maata ja viljelivät sitä. Sitten alkoi tulla Euroopasta lisää porukkaa joka alkoi levittäytyä länttä kohti...
En tunne noita varhaisia lännen asutustarinoita paljoakaan. Olen lukenut "Delawaren suomalaiset" kirjan ja siitä sai sen kuvan, että suomalaiset olisivat tulleet intiaanien kanssa toimeen suhteellisen hyvin. He ostivat intiaaneilta maata ja viljelivät sitä. Sitten alkoi tulla Euroopasta lisää porukkaa joka alkoi levittäytyä länttä kohti...
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Varhaisten tutkimusmatkailijoiden tai seikkailijoiden kertomuksiin ei voi täysin luottaa. Yleensä ei ole tietoa siitä, mihin tarinat perustuvat; omaan havaintoon, kuvitelmiin vai kuulopuheisiin. Ainakaan ne eivät perustu kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin. Kannibaalitarinat ovat tyyppiesimerkki. Luultavasti kaikkia maailman kansoja on jokin toinen kansa väittänyt jossakin vaiheessa kannibaaleiksi. Monet intiaanit pitivät eurooppalaisia kannibaaleina. Rituaalista kannibalismia on toki esiintynyt, samoin kannibalismia pakkotilanteissa.
Tarina siemenien keräämisestä paskasta on epäilyttävä. Olisi huomattavasti helpompaa jauhaa siemenet ennen syöntiä jauhoiksi, kuten yhä tavataan tehdä, eikä syödä niitä ensin kokonaisina ja kerätä ne sitten paskasta jatkokäsittelyyn. Tarina on in-validi ja sen autenttisuuskin on epäilyttävä. Eli suomeksi sanottuna menetelmä ei vaikuta käyttökelpoiselta, eikä ole varmuutta siitä, että tarina perustuisi aitoon havaintoon.
Tarina siemenien keräämisestä paskasta on epäilyttävä. Olisi huomattavasti helpompaa jauhaa siemenet ennen syöntiä jauhoiksi, kuten yhä tavataan tehdä, eikä syödä niitä ensin kokonaisina ja kerätä ne sitten paskasta jatkokäsittelyyn. Tarina on in-validi ja sen autenttisuuskin on epäilyttävä. Eli suomeksi sanottuna menetelmä ei vaikuta käyttökelpoiselta, eikä ole varmuutta siitä, että tarina perustuisi aitoon havaintoon.
Newcombin tärkein lähde on ollut Cabeza de Vacan matkakertomus. Äijä asui muutamia vuosia texasin rannikon intiaanien parissa. Muutoinkin lähteet perustuvat espanjalaisten kertomuksiin lähinnä vuosilta 1600-1800. Paljoa enempää ei sukupuuttoon kuolleen porukan tutkimukselta voi ehkä odottaa, ellei sitten kokeilevalla tutkimuksella todenna kyseistä ruuanhankitamentelmää käyttökelpoiseksi. Ymmärtääkseni tarkoitus ei ollut huvin vuoksi popsia jotain siemeniä joita sitten on kiva paskasta noukkia, vaan ennemminkin coahuiltecanien normaalista ruokavaliosta syntyneen jätteen uudelleenkäyttö...Simo Hankaniemi kirjoitti:
Tarina siemenien keräämisestä paskasta on epäilyttävä. Olisi huomattavasti helpompaa jauhaa siemenet ennen syöntiä jauhoiksi, kuten yhä tavataan tehdä, eikä syödä niitä ensin kokonaisina ja kerätä ne sitten paskasta jatkokäsittelyyn. Tarina on in-validi ja sen autenttisuuskin on epäilyttävä. Eli suomeksi sanottuna menetelmä ei vaikuta käyttökelpoiselta, eikä ole varmuutta siitä, että tarina perustuisi aitoon havaintoon.
Itse epäilisin ennemmin tuota peuran paskan mäyssäämistä. En ole mikään eläintieteilijä, mutta luullakseni peura on kasvissyöjä jonka tuotokset ovat lähinnä lantaa. Lantaläjässä ei juuri ole ihmiselle ravintoarvoa. Ennemmin coahuitecanit ovat napanneet jätöksen käteensä ja vieneet sen nokan eteen tutkiessaan tuoreutta. De Vaca likinäköisenä on käsittänyt homman hieman väärin tms.
Itseasiassa jokainen joka pystyy kiinteät paskat veivaamaan voi tehdä omat johtopäätökset aika helpolla:
painatte illalla naamaan pari maissintähkää, ja vaikka hampurilaisen sämpylöitä, niitä joissa seesaminsiemeniä päällä. Aamulla vilkaisu paskapökäleeseen riittänee todentamaan kierrätyksen hyvinkin mahdolliseksi, jos todella nälkä olisi...
-
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Shamaani, sä olet AARRE!!!shamaani kirjoitti:Newcombin tärkein lähde on ollut Cabeza de Vacan matkakertomus. Äijä asui muutamia vuosia texasin rannikon intiaanien parissa. Muutoinkin lähteet perustuvat espanjalaisten kertomuksiin lähinnä vuosilta 1600-1800. Paljoa enempää ei sukupuuttoon kuolleen porukan tutkimukselta voi ehkä odottaa, ellei sitten kokeilevalla tutkimuksella todenna kyseistä ruuanhankitamentelmää käyttökelpoiseksi. Ymmärtääkseni tarkoitus ei ollut huvin vuoksi popsia jotain siemeniä joita sitten on kiva paskasta noukkia, vaan ennemminkin coahuiltecanien normaalista ruokavaliosta syntyneen jätteen uudelleenkäyttö...Simo Hankaniemi kirjoitti:
Tarina siemenien keräämisestä paskasta on epäilyttävä. Olisi huomattavasti helpompaa jauhaa siemenet ennen syöntiä jauhoiksi, kuten yhä tavataan tehdä, eikä syödä niitä ensin kokonaisina ja kerätä ne sitten paskasta jatkokäsittelyyn. Tarina on in-validi ja sen autenttisuuskin on epäilyttävä. Eli suomeksi sanottuna menetelmä ei vaikuta käyttökelpoiselta, eikä ole varmuutta siitä, että tarina perustuisi aitoon havaintoon.
Itse epäilisin ennemmin tuota peuran paskan mäyssäämistä. En ole mikään eläintieteilijä, mutta luullakseni peura on kasvissyöjä jonka tuotokset ovat lähinnä lantaa. Lantaläjässä ei juuri ole ihmiselle ravintoarvoa. Ennemmin coahuitecanit ovat napanneet jätöksen käteensä ja vieneet sen nokan eteen tutkiessaan tuoreutta. De Vaca likinäköisenä on käsittänyt homman hieman väärin tms.
Itseasiassa jokainen joka pystyy kiinteät paskat veivaamaan voi tehdä omat johtopäätökset aika helpolla:
painatte illalla naamaan pari maissintähkää, ja vaikka hampurilaisen sämpylöitä, niitä joissa seesaminsiemeniä päällä. Aamulla vilkaisu paskapökäleeseen riittänee todentamaan kierrätyksen hyvinkin mahdolliseksi, jos todella nälkä olisi...
Jari
Jari Teilas
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Olen lukenut de Vacan, eikä se erityisemmin vakuuttanut historiallisena lähteenä. Varhaisten espanjalaisten tarinat ovat täynnä hölynpölyä, juttuja intiaaninuolista, jotka uppoavat kämmenen leveyden verran umpipuuhun, 5000 intiaanin teurastamisesta jossakin "kylässä" ohimennen muutaman miekalla aseistetun gigolo kikkarapään voimin yms.