pahkinoita purtavaksi

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » La 11.05.2019 11:28

Haukka kirjoitti:
To 09.05.2019 16:44
Joo, Big Mouthille kävi kehnosti. Alunperin tuo Laramien maleksijat nimitys taisi tulla tuosta Big Smoken johtamien oglala-siouxien heimonimestä, joka oli Wagluhe. Tuo sana merkitsi lakotankielestä englanniksi käännettynä Loaferia elikä vetelehtijää tai maleksijaa. Minua fiksummat kuitenkin antavat palautetta ja sanovat, että yhtä lailla Loafer tarkoittaa mokkasiinia. Näin ollen tämä alkuperäinen oglala-siouxien leirikunta (oglaloilla oli 7 leirikuntaa, bandia tai miksi niitä nyt sanotaankin) tunnettiin siis muiden siouxien keskuudessa “Mokkasiineinä”. Mutta amerikkalaiset vääräleuat muuttivat painotusta ja Laramien mokkasiineistä tulikin ivallisesti sanottuna, maleksijoita, lorvailijoita, vetelyksiä ja tyhjäntoimittajia. Maineikas Crazy Horse ei kuulunut tähän leirikuntaan, vaan edusti oglaloiden ylvästä hunkpapa-ryhmää.
”Witko” kirjoitti:4. A. 4. A. Mihin tämä verilöyly päättyi ja ketkä osapuolet tekivät sopimuksen. Minkä nimiset päällikköt intiaaneilta ja kuka oli Yhdysvaltain edustajana ?
Eiköhän tuo neuvottelija amerikkalaisten puolelta ollut majuri Edward W. Wyncoop. Cheyennet ja arapahot olivat valmiit luovuttamaan takaisin 16-vuotiaan Laura Roperin, 3-vuotiaan Isabel Eubankin ja noin 6-vuotiaan Ambrose Asherin kunhan saisivat vastineeksi rauhansopimuksen valkoisten puolelta. Intiaanien neuvottelijoina toimivat sivistynyt arapaho-johtaja Left Hand ja cheyennien rauhanpäällikkö Black Kettle.

Sopimus allekirjoitettiin 11. syyskuuta 1864 ja siepatut pääsivät takaisin omiensa pariin. Laura Roper jäi asumaan sukunsa luo, mutta 3-vuotias Isabelle Eubank ei enää koskaan nähnyt äitiään. Isabelle sijoitettiin sijaiskotiin erään coloradolaisen tohtorin luo, mutta tyttö ei toipunut koettelemuksistaan ja kuoli nuorena. Ambrose Asher lähetettiin Illinoisiin isoäitinsä huomaan. Two Facen ja Blackfootin yhteinen sydänkäpy Lucilla Eubank selvisi kokemuksistaan suhteellisen vähäisin vammoin, mutta löytöhetkellä hän oli kyllä jokseenkin sippi. Punertavat hiukset roikkuivat märkinä, likaisina ja toisiinsa takertuneina ja ihossa oli monessa kohtaa jälkiä pahoinpitelyistä. Eniten jälkiä olivat aiheuttaneet päällikkö Blackfootin kädet ja muut jäsenet, mutta pahoinpitelyyn oli osallistunut myös herra Blackfootin jalkavaimot. Joissakin lähteissä oli väite, jonka mukaan myös Two Facen muut vaimot olivat kohdelleet Lucindaa varsin kovin ottein. Kuten vanha kansa tietääkin, nainen on peto toista naista kohtaan.

Luopioksi ja vätykseksi haukuttu Two Face selvisi lähes puhtain paperein. Hän nimittäin oli kohdellut Lucindaa kuin kukkaa kämmenellä, mutta mitä se lopultakaan auttoi. Tuomion julistava lautakunta oli sangen yksimielinen siitä, että Two Facen kaltainen ihmisryöstäjä, raiskaaja, naisenhakkaaja, psykopaatti, haiseva hamppari ja jonninjoutava intiaani jouti hirteen.

Mikäpä siinä sitten auttoi. Oikeus oli puhunut.
Kuva
*************************************************************

En tiedä mikä eilen illalla iski Kinkereille, sillä kirjoitin loppulauseen Haukan viimeiseen oikeaan vastaukseen ja löi vain erroria päälle.
Haukka vastasi kaikkiin pähkinöihin oikein ja perusteellisesti. Tästä majuri Wynkoopista ja Denverin matkasta olikin sitten lyhyt matka Sand Creekiin. Laura Roper kertoi että arapahot olivat kohdelleet häntä hyvin johtuen että hän oli iloinen ja reipas tyttö ja intiaanit arvostivat tälläistä asennetta vangeilta. Näiden vankien kohtaloissa oli hyvinkin rajuja erilaisuuksia, joista on nk. Captive-kirjallisuudessa paljon eri tapauksia, toiset elivät loppuelämänsä kahdessa maailmassa ja kuuluisin oli ehkä Olive Oatmanin tapaus, sillä hän oli jälkeen päin hyvissä väleissä mojavein kanssa. Kahdeksanvuotiaalta Ambrose Asherilta eräs upseeri kysyi miten häntä oli kohdeltu, niin Ambrose vastasi että hän olisi mielummin jäänyt intiaanien luo. Majuri Edward Wynkoop ja kapteeni Silas Soule olivat miehiä, joiden sydämet olivat paikallaan ja tälläinen hieno asenne intiaaneja kohtaan oli tuohon aikaan melkoisen harvinaista. Kahdeksan cheyenne ja arapaho johtajaa sekä neljä valkoista lasta ja Wynkoopin osasto muodostivat karavaanin Denveriin 28.päivänä syyskuuta, 1864. Siellä oli neuvottelut ja vankien vapautukset.

Tässä tuttu valokuva kun Black Kettlen karavaani saapuu Denveriin.
Kuva

Tässä valkoisia vankeja cheyenne raidilta 1864-elokuu.
Kuva

Dannie Marble, Laura Roper mm.
Kuva

Areena on vapaa sillä Haukka vastasi kaikkiin pähkinöihin oikein !

Witko

P.s. Suomen nuori ja ei nimi kuulu joukkue antoi eilen hieno esityksen miten jääkiekko on joukkuepeli sillä eilisessä Kanadan kaatamisessa 3-1 ei ollut mitään tuuria. Nuoria kavereita ja nälkäisiä. Toivon että otteet jatkuvat tänään kotiyleisön hurmoissa olevan Slovakian kaatamiseen.

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ma 13.05.2019 16:18

Laitetaan muutama kyssäri ennen kesäkuun kiireitä.

1. Tämä intiaanihyökkäys tehtiin elokuun alkupuolella 1867 koillisessa Wyomingissa. (vastaava taistelu oli käyty vain päivää aikaisemmin, samat intiaanit asialla) Mukana oli sotureita kolmesta eri kansakunnasta ja kohteeksi valittiin paikka, jossa sillä hetkellä oli noin 30 amerikkalaista. Hyökkääjät olivat saaneet itseluottamusta edellisvuoden lopulla käydystä "taistelusta", jossa valkoisia oli surmattu kymmenittäin. Mikä tämä elokuinen vuoden 1867 taistelu oli ja miten siinä kävi?

2, Eräs kansana parissa suurta arvovaltaa nauttinut intiaani menetti tuossa elokuisessa taistelussa suuren osan rautaisesta maineestaan. Kuka hän oli ja miksi maine katosi?

Ei nyt tämän enempää, ettei jää roikkumaan liian pitkäksi aikaa. Varmuus aina paras.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 14.05.2019 21:50

Haukka kirjoitti:
Ma 13.05.2019 16:18
Laitetaan muutama kyssäri ennen kesäkuun kiireitä.

2, Eräs kansana parissa suurta arvovaltaa nauttinut intiaani menetti tuossa elokuisessa taistelussa suuren osan rautaisesta maineestaan. Kuka hän oli ja miksi maine katosi?

******************************************************************

2. Kesäkuun tuleva Duracell-Pupu aka Haukka kysyi nyt vaikean. Taistelu kyllä tiedetään ja neljästä eri omasta kirjastani yritin löytää tämän maineensa menettäjän. Ogala-lakota Red Cloud ei tuolloin kyllä menettänyt mainettaan, sillä mies on ainoa intiaanijohtaja joka koskaan on voittanut sodan Yhdysvaltoja vastaan. Sota kantoi hänen nimeään Red Cloud War. Seuraavan sodan Yhdysvallat hävisi vasta Vietnamissa. Intiaaneille nämät kaksi taistelua eivät olleet mitkään suuret häviöt vaikka valkoiset heittivät hurjia lukumääriä intiaanien kuolleista. Todellisuus pyörii max 20. intiaania kuollut. Red Cloud menetti otteen nuoriin miehiinsä ja sotureihin vasta 1874 Black Hillsin retkikunnan aikana. Laramien sopimuksessa v. 1868 hän oli vielä arvossa. Crazy Horse taas oppi paljon tästä taistelusta ja hän ei todellakaan menettänyt mainettaan. Onko joku lääkemies kyseessä vaikka en kyllä mitään Mamantia löytänyt tähän töppäilemään. He Dog Red Cloudin veljenpoika oli mukana, mutta ei hänkään mitään epäonnistunut. Tämä on jossain nettilauseessa heitetty veikkaisn.

Tässä todellinen syyllinen
Kuva

Pienen pieni vinkki olisi tarpeen !

Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 15.05.2019 07:31

Ai jaa, ettäkö pikku vinkkejä??

Kyseisellä intiaanilla oli "Kuolemankatse". Hän nimittäin surmasi ainakin kolme upseeria pelkällä katseellaan. Ehkä tuo tapahtui Fettermanin verilöylyssä. Lakotat kerskuivat voiton olleen erään heidän winktensä ansiota. (Winktet olivat vähän niinkuin homoja tai ainakin kaksihenkisiä, jotka osasivat ennustaa ja tehdä muita taikoja.) Cheyennet puolestaan pitivät selvänä, että tämä kakkoskysymyksen intiaani ja hänen suuri taikansa olivat selkein syy Fettermanin voittoon., Kuolemankatseen lisäksi hänellä oli erikoisvärein maalattu musliinipaita, joka suojasi luodeilta.

Hän oli siis cheyenne.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 15.05.2019 19:50

Kiitti Haukka-setä IV ja pakko on kehua että hyvin laadittu pähkinä ja vaatii vaivaa sekä tietoa löytää kirjoista, mutta John Monnettin loistava kirja Where Hundred Soldiers Were Killed (Muistan että sinulla on tuo kirja myös)antoi hakevalle Witko Ruuna VI:lle tiedon. Myönnän rehellisesti että en olisi ilman vinkkiäsi/helppiä löytänyt tätä miestä. Grinnellin Fighting Cheyenne tunnisti miehen myös. Muista kirjoista en löytänyt oikeaa vastausta ja netistä vielä vähemmän. Laitan huomenna luodinkestävän vastauksen tästä Crazy Horsen melkein nimi kaimasta(hiukan on köyhempi tasunka kyllä tämän jätkän nimessä). Hyvä pähkinä ja kiva kun tuli noin haastava että Witko joutui pulaan.

Witko

P.s. Pakko mainos
Kuva

Kuva

Minulla oli muuten Konjakki Johnilta myös tämä kirja hyllyssä l. Pohjoisten- Cheyennien Exodus 1878.
Kuva

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 22.05.2019 18:07

Nyt löysin hyllystäni nämät kolme kirjaa ja kukas muu kuin George Bird Grinnell ja näissä kirjoissa on tietoa tästä mystisestä half-men ja half-women l. berdache. Pähkinä kakkoseen. Laitan viikonlopuksi kaikki mitä miehestä löysin näistä kirjoista.
KuvaKuvaKuva

Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ma 27.05.2019 19:37

Lätkä on ohi ja hyvin kävi Suomen ja sen johdosta Witko palaa taas normaalielämään ja vastaa viikonloppuna Haukan pähkinöihin ja ensin otan tuon numero kakkosen, koska se oli visaisempi todellakin.

Heeman Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ti 28.05.2019 20:46

Haukka kysyi kakkosen visaista pähkinää ja jotain tietoa sain kaivettua kirjoistani.

1. Tämä intiaanihyökkäys tehtiin elokuun alkupuolella 1867 koillisessa Wyomingissa. (vastaava taistelu oli käyty vain päivää aikaisemmin, samat intiaanit asialla) Mukana oli sotureita kolmesta eri kansakunnasta ja kohteeksi valittiin paikka, jossa sillä hetkellä oli noin 30 amerikkalaista. Hyökkääjät olivat saaneet itseluottamusta edellisvuoden lopulla käydystä "taistelusta", jossa valkoisia oli surmattu kymmenittäin. Mikä tämä elokuinen vuoden 1867 taistelu oli ja miten siinä kävi?
2. Eräs kansana parissa suurta arvovaltaa nauttinut intiaani menetti tuossa elokuisessa taistelussa suuren osan rautaisesta maineestaan. Kuka hän oli ja miksi maine katosi?
*************************************************************

2. Tämä kyseinen cheyennein vahvan rohdon omaava mies oli hyvin korkealle arvostettu mies, koska hän oli Heemanah l. half men half women l. berdache. Näitä transvesiittejä arvostettiin monien eri Kansojen joukossa, lakotoilla oli Winkte', ojibwayllä nimitys oli Niizh Manidoovag, cheyenneillä tämä oli Heemanah. Yleinen nimitys heistä oli Two Sprits, One Heart, Five Genders. He pukeutuivat naisten vaatteisiin, maalasivat itsensä naisten väreihin sekä saivat suoraan Suurelta Hengeltä maagisia kuvioita ja maalauksia kehoonsa ja heillä uskottiin olevan suora yhteys henkimaailmaan ja heillä oli vahvan rohdon maaginen taika.

Tämän cheyennien Heemanah tunnettiin nimellä Crazy Mule's ja hänen vahva taikansa oli esillä 21.joulukuuta, 1866 kuuluissa taistelussa jota lakotat, cheyennet ja arapahot sanoivat nimellä Where A Hundred Soldiers Were Killed tai Battle of the Hundred-in-the-Hands. Valkoiset kutsuivat taas Fettermanin verilöyly, vaikka se oli kyllä taistelu jossa intiaanit tappoivat kapteeni William Fettermanin komennossa olevan jalkaväki ja ratsuväkirykmentin ja kaikki 81 valkoista tapettiin. Ketään ei jäänyt henkiin ja taistelu kesti noin puoli tuntia. Intiaaneilla oli noin tuhat soturia ,mutta aseistus oli pääosin jousia, keihäitä, sotanuijia ja veitsiä. Cheyennet olivat leirissä Muddy Creekillä ja ja Crazy Mule's joka arvostettiin tosi korkella, sillä hän teki ennen taistelua esityksen maagisesta voimastaan että hän oli luodinkestävä ja kun soturit ampuivat häntä kohti niin 27 luotia tippui hänen mokkasiineistaan ja nuolet hän otti kiinni lennosta tai hän vain väisti ne. Hän oli pukeutunut tuona kylmänä päivänä vain musliinipaitaan joka oli maalattu erikoisväreillä ja symboleilla. Mokkasiinit ulottuivat puoleen säären ja niiden yllä oli lääkelaukku. Tuo päivä 21.12.1868 oli hyvin kylmä päivä ja lunta satoi välillä tiheästi.

27 cheyenne soturia ampuivat häntä lähietäisyydeltä ja tähtäsivät hänen sotapaitaansa kohti ja Crazy Mule's seisoi ison puun edessä. Ja tosiaan 27. luotia putosi hänen mokkasiineistaan. Cheyenne Sun Road kertoi vuonna 1920-luvulla Thomas Marquille Crazy Mulesta ja tämä pystyi pelkällä katseellaan tappamaan kolme valkoisten sotilaiden kapteenia. Yksi kapteeneista oli kaukana luodinkantamattomissa, mutta Crazy Mule's seisoi kukkulalla ja katsoi tätä ja hän kaatui maahan kuolleena ja samoin kävi kahdelle muulle kapteenille. Hän olisi voinut käytää maagisia voimiaan aina kun halusi, muttä hän oli hyväsydäminen mies ja ei tuottanut koskaan cheyenneille harmia. Taistelussa cheyennien Crazy Dogs johti luodinpitävää Crazy Mulesia. Kerron lisää vielä tuosta Crazy Mules'sin taioista kesällä 1868 joten kyllä hänellä oli vielä silloinkin taikaa Grinnellin mukaan...............Jatkuu huomenna

Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 29.05.2019 10:50

Ilmeisesti kysymys oli vaikea.

Nyt tuossa vastauksessa on tainnut mennä sekaisin jotakin asioita. Ilmeisesti lukuvirheitä, joita sattuu. Olisi ihan kiva tietää missä lähteessä mainitaan, että Crazy Mule oli Heemanah eli kaksihenkinen? Sitten tuolla vastauksessa sanotaan, että Taistelussa cheyennien Crazy Dogs johti luodinpitävää Crazy Mulesia. Tarkoittaako tuo kenties todellisuudessa, että Crazy Mule toimi cheyennien kuuluisien koirasotilaiden johtajana? Ilmeisesti tarkoittaa, Mutta eiväthän kaksihenkiset transvetiitit koskaan johda joukkoja, ei heitä ole veistetty siitä puusta mistä soturit ja sotapäälliköt. Nämä berdachet ja winktet ja heemanahit ovat omaksuneet enemmänkin naisen roolin vaikkakin he saattavat olla samnalla arvostettuja henkimiehiä ja ennustajia.

Tietenkin jos joku lähde kertoo Crazy Mulen olleen heemanah, sen on pakko uskoa. Tai sitten kirjailija on sekoillut. Cheyennien henkimies saattoi kyllä kuulua koirasotilaisiin eli hullujen koirien seuraan, mutta kaksihenkisillä transuilla oli ihan omat seuransa, joissa ei leikitty sotaleikkejä.

Muilta olin vastaus on oikea. Kuvassa kaksihenkisiä cheyennejä.

Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Ke 29.05.2019 20:20

Haukka Haukka. Ei Crazy Mules's johtanut mitään koirasotilaita vaan johdossa oli Crazy Dogs joka ei ollut mikään berdache. Cheyennet käyttivät tätä heemanahia hengellisenä johtajana eikä nämät half men half woman olleet mitään sotureita saatikka koirasotilaita. Monnettin kirjassa hänestä on vain lyhyt huomautus mutta näissä kirjoissa jotka omistan George Bird Grinnellin cheyenne-raamatuissa on hänestä paljon tietoa enemmän kuin missään muussa kirjallisuudessa mitä löysin.

Taas kerran kiistanalainen valokuva ja tuttu jenkki-foorumi asialla. Pohjoisten-cheyennien medicine man Crazy Mule ja aika ja paikka Washington D.C. ja cheyenne ja arapaho delegaatio v. 1874. Tämä kaveri ei ole kyllä mikään heemanah l. berdeche vaan normaalin näköinen cheyenne.
Kuva

Tässä nämät Grinnellin kirjat joista hain nuot tiedot ja lisää tulee vielä. Grinnell kyllä kutsuu häntä heemanah, mutta epäselvä on tuo half men half woman nimitys. Voi olla että Crazy Mule's oli vain medicine man eikä aito berdache, mutta erikoiset olivat hänen vaatteensa ja korut Fettermanin taistelussa. Pelkkä musliini paita ja koruja täynnä koko jätkä, vaikka oli jäätävän kylmä ja talvinen sää. Ehkä hänellä oli rohtona myös säänkestävä paita ja hame saattoi olla tai ei sitten ollut, vaan äijä oli liki alasti huhtomassa lumihangessa 21.12.1866.
KuvaKuvaKuva
Monnetilta tässä kirjassa myös tietoa hänestäKuva

Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 29.05.2019 21:38

Witko kirjoitti:Haukka Haukka. Ei Crazy Mules's johtanut mitään koirasotilaita vaan johdossa oli Crazy Dogs joka ei ollut mikään berdache. Cheyennet käyttivät tätä heemanahia hengellisenä johtajana eikä nämät half men half woman olleet mitään sotureita saatikka koirasotilaita.
Witko, Witko, hyvin kiinnostavaa! Missähän kirjoissa tämä perin mystinen mies nimeltään "Crazy Dogs" mainittiinkaan? Olisi mielenkiintoista tietää.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » To 30.05.2019 20:35

Haukka kirjoitti:
Ke 29.05.2019 21:38
Witko kirjoitti:Haukka Haukka. Ei Crazy Mules's johtanut mitään koirasotilaita vaan johdossa oli Crazy Dogs joka ei ollut mikään berdache. Cheyennet käyttivät tätä heemanahia hengellisenä johtajana eikä nämät half men half woman olleet mitään sotureita saatikka koirasotilaita.
Witko, Witko, hyvin kiinnostavaa! Missähän kirjoissa tämä perin mystinen mies nimeltään "Crazy Dogs" mainittiinkaan? Olisi mielenkiintoista tietää.
**********************************************************************

Haukka, Haukka uskokaa niin olette autuaita. Crazy Mule ja nyt huom! Tärkeä tiedote suoraan Powder Riverin maasta: Pohjoisten-cheyennien medicine man ja profeetta oli Crazy Mule. Hän ei ollut kuitenkaan hee man eh eikä berdache. Tätä käsitettä sekoittaa samassa Fettermanin taistelussa ollut lakotain winkte jonka nimeä ei mainittu, mutta hän oli minniconjou-lakota ja winktet olivat näitä berdacheja l. halfmenhalfwoman lakotoilla. Cheyeneillä he olivat nimellä Hee man eh. Grinnellin kertomuksessa Battle of the Hundred Hands hän viittaa näkijää Hee man eh'iin. He olivat miehiä, mutta olivat ottaneet naisten tapoja ja jopa heidän äänensä kuullostivat miehen ja naisen äänen välillä.

Grinellin mukaan Hee man eh'llä oli erityinen sukupuolistettu rooli taistelussa. Kun sotajoukko valmistautui aloittamaan raidinsa, yksi näistä henkilöistä pyydettiin mukaan ja itse asiassa vanhoina aikoina kun suuret sotajoukot alkoivat taisteluun menon, niin harvoin he alkoivat ilman yhtä tai kahta Hee man eh'iä. He olivat arvostettuja kumppaneita ja hyviä puhujia ja kun he menivät sotajoukon kanssa, niin heitä kohdeltiin hyvin. He olivat niin lääkemiehiä sekä heillä oli maagisia lääkkeitä.

21.12.1866 kylmänä talvisena päivänä Peno Creekillä Wyomingissa Powder Riverin maassa nähtiin lakotain joukossa hätkädyttävä näky, nuori mies jolla oli naismainen ulkomuoto ratsasti linjojen välissä suolaheinän värisellä hevosella, musta huppu päässään ja varustettuna oli hänellä kotkanluusta tehty pilli. Tämä nuori mies oli tuntematon lakotain winkte. Nyt astuu mukaan Pohjoisten cheyennien oma lääkemies ja profeetta Crazy Mule jolla oli mahtava luodinkestävä taika ja katse. Grinnell sekoitti tätä tuohon winkteen, mutta Crazy Mule ei ollut berdache eika siis Hee man eh, vaikka hänellä oli päällään vain musliinipaita ja ja erikoiset maalaukset koristivat hänen kehoaan ja hänellä oli pitkät mokkkasiinit sekä lääkelaukku. Tämä oli holy man, medicine man ja profeetta. Ei siis halfmenhalfwoman. Sama Crazy Mule oli myöhemmin antaumassa Two Moonsin bandin kanssa kenraai Nelson Milesille 1877. Mukana oli Two Moon, White Bull, Sleeping Rabbit, Iron Shirt, Crazy Mule, Black Bear, Little Creek, White Thunder, Crazy Head ja monta nuorta soturia.

George Bent joka kävi kauppaa cheyennien ja arapahojen kanssa tapasi Crazy Mulen ja sai tältä lahjan . Crazy Mule oli medicine man jolla vahvoja taikoja ja suojia. Crazy Mulen vaimo oli pukeutunut viisivuotta vanhan lehmän vuotaan, jonka Crazy Mule oli tappanut ja esiintyi siinä pyhässä seremoniassa. Tämän viitan voima oli tehty suojelemaan cheyenne naisia. Bentillä oli mukana viisi valkoista viittaa lahjaksi cheyeneille.
Crazy Mules teki myös v. 1868 neljä kilpeä joissa oli keskellä Thunder Bird ja ja ympäri kiersi neljä mustaa pilkkua, niin kun ensimmäinen vihollinen oli tapettu ja sen oli tehnyt mies joka kantoi tälläistä kilpeä, niin miehen oli syötävä pieni pala tapetun vihollisen sydäntä. Näillä kilvillä oli erikois nimi Hole-in-teh-shield(Hoh tahk hö wän).

Nyt varmasti kävi selväksi mikä oli oikeasti Crazy Mule ja häntä kävivät tapaamassa hänen lääkemajallaan myös kiowat ja comanchet Isatai mukana, joka oli myös vahvan taian mies ja taika meni niin kuin tiedetään Adobe Wallissa. Kaikki Crazy Mulea koskevat tiedot ovat näissä em. mainostamisissa kirjoissa. Jatkan huomenna kertomusta miten Crazy Mulen kävi ensin 1866 Fettermanin Taistelussa ja seuraavana vuonna kuumana heinäkuun päivinä ja miksi luotto kärsi.

Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 31.05.2019 16:34

Witko kirjoitti:Crazy Mulen vaimo oli pukeutunut viisivuotta vanhan lehmän vuotaan, jonka Crazy Mule oli tappanut ja esiintyi siinä pyhässä seremoniassa. Tämän viitan voima oli tehty suojelemaan cheyenne naisia. Bentillä oli mukana viisi valkoista viittaa lahjaksi cheyeneille.
Tuo Witkon mainitsema valkoinen lehmännahka ei tietenkään ole sellaisen lehmän, jollaisia me olemme nähneet maaseudulla. Kyseessä on biisoninauta ja nämä valkoiset biisonit olivat erittäin harvinaisia. Niihin liittyi myös tabu, jonka vuoksi niihin ei uskaltanut kajota. Näin ollen cheyennet, jotka ampuivat vahingossa valkoisen biisonin, eivät saaneet koskea siihen. Biisoni jätettiin kuolleena lojumaan heinäpreerialle.

Koska poikkeus vahvistaa säännöt, niin jotkut cheyennet uskalsivat kielloista huolimatta käydä käsiksi valkoiseen biisoniin. Yksi tällainen tabuja pelkäämätön cheyenne oli juuri tämä Witkon vastauksen alla oleva henkimies Crazy Mule. Valkoinen nahka kulkeutui kauppias George Bentille. Tai talja ei ollut aivan valkoinen, sillä valkoisten karvojen alla oli musta pohjaväri. Vaikutelma oli siis enemmänkin hopeanharmaa. George Bent sai vastaavia nahkoja myöhemmin vielä neljä kappaletta, kaikki eri intiaaneilta. Cheyenne-naisten keskuudessa tällainen valkoinen biisoninviitta oli arvokas koska sen uskottiin suojelevan kantajaansa kaikkea pahaa vastaan.

Tästä tuli mieleen, että vuonna 1833 cheyennet tappoivat valkoisen biisonin samana yönä, jolloin ”tähdet putosivat”. Tavalliselle kuolevaiselle tuo ei kerro mitään, mutta me intiaanihistoriaa lukeneet tiedänmme, että kyseessä oli yksi kauheimmista öistä, joita tasangoilla on koettu 1800-luvun aikana, Tuolloin nimittäin Leonidin meteorit aloittivat ilotulituksensa taivaalla. Intiaanit keräytyivät laajoilla alueilla katselemaan kauhistuttavaa mutta samalla oudon lumoavaa taivaallista näytelmää. Kaikkialla näkyi tähdenlentoja ja tulipalloja. Koko taivaankansi oli yhtä suurta räiskyvää ilotulitusta.

Osa intiaaneista ei pystynyt katsomaan tätä maailmanloppua. He pakenivat majoihinsa, ryömivät peitteiden alle ja kuka minnekin. Mutta rohkeimmat soturit ja päälliköt katselivat luonnon aiheuttamaa spektaakkelia hievahtamatta. Ja muutama uskalikko jopa lähti ajamaan takaa valkoista biisonia, joka ilmestyi kuin tyhjästä. Tulenhehkuisen taivaan singotessa meteoriittejä alas tasangolle valkoiseen biisoniin ammuttiin useita nuolia. Lopulta sen vauhti hyytyi ja se jäi kuolleena makaamaan heinäpreerialle. Soturit hyppäsivät ratsuiltaan ja asettuivat ääneti eläimenruhon ympärille. Taivaalla valospektaakkeli jatkui, mutta maailmanloppua ei tullut.


KuvaKuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 31.05.2019 19:13

Tässä hyvin Vahvan-Rohdon-Valkoinen-Lehmä l. Nauta from Merikarvia. Maagisesta vuodasta voi tehdä sadetakin tai pilkkihaalarit ja suojelee kantajaansa krapulalta sekä maahisilta.

Kuva

Tässä kuoleman katse
Kuva

Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: pahkinoita purtavaksi

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 02.06.2019 13:24

Haukka kysyi nro 2. mystisestä lääkemiehestä.

1. Tämä intiaanihyökkäys tehtiin elokuun alkupuolella 1867 koillisessa Wyomingissa. (vastaava taistelu oli käyty vain päivää aikaisemmin, samat intiaanit asialla) Mukana oli sotureita kolmesta eri kansakunnasta ja kohteeksi valittiin paikka, jossa sillä hetkellä oli noin 30 amerikkalaista. Hyökkääjät olivat saaneet itseluottamusta edellisvuoden lopulla käydystä "taistelusta", jossa valkoisia oli surmattu kymmenittäin. Mikä tämä elokuinen vuoden 1867 taistelu oli ja miten siinä kävi?
2. Eräs kansana parissa suurta arvovaltaa nauttinut intiaani menetti tuossa elokuisessa taistelussa suuren osan rautaisesta maineestaan. Kuka hän oli ja miksi maine katosi?


***************************************************************

2. Tämä Pohjoisten-cheyennien kuuluisa Lääkemies ja Profeetta Crazy Mule teki luodinkestävän taian sekä myös taian tappaa valkoiset sotilaat pelkällä katseella, oli cheyennien suuri innoittaja 21.12.1866 Fettermanin Taistelussa. Lakotoilla oli oma taian tekijä nuori nimetön berdache l. winkte miniconjou bandistä, joka oli mies ja samalla nainen, joka ratsasti niittysuolan värisellä hevosella, musta huppu päässään ja kotkanluusta tehty pilli. Hundred in the hand oli yksi intiaanien antamasta nimestä Fettermanin Taistelussa, jossa koko Fettermannin osasto tapettiin alle puolessa tunnissa. 81. miestä kuoli ja ainoa henkiinjäänyt oli yksi koira, mutta senkin tappoi eräs cheyenne nuolella, sillä Big Rogue niminen cheyenne sanoi: Älkää säästäko edes koiraa ja niin saamme sanottua että tämä taistelu oli niin raju, että ei edes koiraa jätetty henkiin.

Taistelun jälkeen jossa intiaanien todelliset tappiot olivat 16-20 soturia ja joukko haavoittuneita. Jotkut valkoiset halusivat kertoa että intiaaneja kuoli lähes 100 soturia, mikä on täysin tuulesta temmattu luku, sillä monet lakotat ja cheyennet pystyivät nimeämään omat kuolleensa. Lakotat sanoivat että heidän visionsa winktestään oli niin ylivoimainen, että tämä toi tämän suuren voiton. Pohjoiset-cheyennet taas antoivat kaiken kunnian omalle profeetalleen ja lääkemies Crazy Mulelle. He sanoivat että tämän taika luodinkestävänä toi sotilaille tuhon. Crazy Mulen taika oli niin vahva, että valkoiset kaatuvat kuolleena maahan, eikä heidän soturinsa tarvinneet edes ampua sotilaita. Lakota soturi Rocky Bearin joka taistelun jälkeen sanoi, että Red Cloud ansaitsi koko sodasta kunnian. Tämähän on totta sillä Red Cloudin sotana nimellä tunnettu Powder Riverin maasta 1866-1867 oli ainoa voitto jossa intiaanit voittivat sodan Yhdysvaltoja vastaan.

Crazy Mulen arvostus koki suuren kolauksen seuraavana vuonna 1867 ja tarkemmin 2.päivänä, elokuuta, 1867. Tämä eeppinen taistelu käytiin kahdessa osassa. Ensin oli pienempi koitos 1.päivänä, elokuuta 1867 ja se jäi historiaan nimellä Hayfield Battle, lähellä Fort C.F. Smithiä, Montanassa. Tässä taistelussa ei vielä mennyt Crazy Mulen arvostus, mutta seuraavassa taistelussa 2.päivänä, elokuuta,1867 oli vuorossa Wagon Boxin Taistelu. Tässä taistelussa Crazy Mulen arvovalta meni ja sillä tämän luodinkestävä taika sai pahan takaiskun ja mm. taistelussa ollut soturi Braided Locks sanoi sen mitä monet cheyennet ajattelivat taistelun jälkeen Crazy Mulen luodinkestävästä taiasta ja kyseenalaistivat hänen taikavoimansa ja sitä arvostusta hän ei eläessään saanut enään koskaan takaisin, mikä oli hänellä ollut vuosia ennen 02.08.1867 taistelua.
Pohjoiset cheyennet menettivät Sun Roadin tapettuna, tuntematon määrä cheyennejä haavoittui myös. Crazy Mule joka tapauksessa sai scalpin mutta haavoittui ja jäi kuin jäikin eloon.

Kerron numerossa 1. koko taistelun ja miksi tämä luodinkestävä taika meni myös. Voi verratta Adobe Wallsin Toiseen Taisteluun jossa comanchein lääkemiehen Isa'tain taika hajosi ja molemissa taisteluissa uudet kiväärit ratkaisivat voiton valkoisille. Wagon Boxin taistelun pääosassa oli uudet Springfieldin takaa-ladattavat makasiikiväärit. Kerronta jatkuu nro 1 pikapuoliin.......................

Witko

Vastaa Viestiin