Helsingin Sanomien tämän päivän uutisissa oli linkki tämmöiseen aika nopeatempoiseen jousiammuntaan, ja sen historiaan.
Jos nyt tuommoiseen vauhtiinkin intiaani soturi pystyi niin siinä on musketti mies helisemässä Argebuusista puhumattakaan
https://www.youtube.com/watch?v=BEG-ly9tQGk
Onkohan tutkittu miltäpuolen jousta esim biisoninmetsästäjät ampuivat.
Tämä olisi tietysti Simo H;n alaa mutta mies ei ole ihan hiljan kirjoitellut.
Archery
En pysty vastaamaam Voyageurin kysymykseen ilman kirjojen apua, mutta jotakin aseista sentään tiedän, en toki likimainkaan niin paljon kuin Jari, enkä jousista niin paljon kuin Simo.
Koska kumpaakaan ei ole näkynyt kinkereillä, laitan tähän hieman alaan liittyvää tietoutta. Kaikkihan tietävät rihlattomien ja suustaladattavien muskettien epätarkkuuden pidemmällä matkalla, ja esimerkiksi vanha kunnon Benjamin Franklin ehdotti, että Washingtonin armeija siirtyisi käyttämään jousia ja nuolia.
Kukaan ei suhtautunut ehdotukseen riittävän vakavasti.
Yleisin muskettityyppi oli brittien Brown Bess, mutta se ei ollut tietenkään ainoa. Siirtokunnan armeijan sotilailla oli paljon tämän tyypin musketeita, mutta niiden lisäksi myös ranskalaisvalmisteisia Charlevillejä. Nämä kaksi mallia olivat ylivoimaisesti suosituimmat. Amerikkalaisten oma tehdasvalmiste Committee of Safety-musketti ei löynyt itseään läpi.
Eihän näillä malleilla kovin etäällä olevaan maaliin osuttu, ja varsinaiset tarkka-ampujat turvautuivatkin Kentucky-kivääriin, josta kinkereilläkin on puhuttu. Kentuckyllä saattoi napsia vihollisia myös kauempaa, jos piipun takana oli riittävän tarkka äijä. Ehkä hieman huvittavaa, että monet Washingtonin armeijan alkuvuosien tarkka-ampujista olivat intiaaneja, tarkalleen ottaen oneidoja ja mahicaneja. He hallitsivat tietenkin myös jousin ja nuolin käytävän sodankäynnin. Aseteollisuus oli jämähtänyt noihin aikoihin hieman paikalleen, ja varsinaiset uutuudet puuttuivat. Tosin Washingtonin Ykällä oli tulollaan aivan mieletön uudistus sodankäyntiin vuonna 1776, mutta tuon laitan myöhemmin kysymyksen muodossa.
Koska kumpaakaan ei ole näkynyt kinkereillä, laitan tähän hieman alaan liittyvää tietoutta. Kaikkihan tietävät rihlattomien ja suustaladattavien muskettien epätarkkuuden pidemmällä matkalla, ja esimerkiksi vanha kunnon Benjamin Franklin ehdotti, että Washingtonin armeija siirtyisi käyttämään jousia ja nuolia.
Kukaan ei suhtautunut ehdotukseen riittävän vakavasti.
Yleisin muskettityyppi oli brittien Brown Bess, mutta se ei ollut tietenkään ainoa. Siirtokunnan armeijan sotilailla oli paljon tämän tyypin musketeita, mutta niiden lisäksi myös ranskalaisvalmisteisia Charlevillejä. Nämä kaksi mallia olivat ylivoimaisesti suosituimmat. Amerikkalaisten oma tehdasvalmiste Committee of Safety-musketti ei löynyt itseään läpi.
Eihän näillä malleilla kovin etäällä olevaan maaliin osuttu, ja varsinaiset tarkka-ampujat turvautuivatkin Kentucky-kivääriin, josta kinkereilläkin on puhuttu. Kentuckyllä saattoi napsia vihollisia myös kauempaa, jos piipun takana oli riittävän tarkka äijä. Ehkä hieman huvittavaa, että monet Washingtonin armeijan alkuvuosien tarkka-ampujista olivat intiaaneja, tarkalleen ottaen oneidoja ja mahicaneja. He hallitsivat tietenkin myös jousin ja nuolin käytävän sodankäynnin. Aseteollisuus oli jämähtänyt noihin aikoihin hieman paikalleen, ja varsinaiset uutuudet puuttuivat. Tosin Washingtonin Ykällä oli tulollaan aivan mieletön uudistus sodankäyntiin vuonna 1776, mutta tuon laitan myöhemmin kysymyksen muodossa.
Haukka