Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Amerikan intiaaneja ja intiaanikulttuureja koskeva keskustelu
Vastaa Viestiin
Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Ke 27.12.2017 17:06

Jos mennään 1700-luvun loppupuolen Nebraskaan, niin se kuului Espanjalle ja Ranskalla. Näin ollen siellä liikkui lähinnä vain espanjalaisia ja ranskalaisia kauppiaita. Alueen varsinainen valtias oli omaha-kansan päällikkö Blackbird. Hänellä nimittäin oli vahva ote kaikkeen mitä ympärillä tapahtui. Samalla hän lienee ensimmäinen nimeltä mainittu Nebraskan intiaani.

Kauppasuhteissaan Blackbird oli hyvin fiksu kaveri ja häntä oli turha yrittää jymäyttää. Kun valkoisia kauppiaita saapui hänen kyläänsä, nämä ohjattiin aina Blackbirdin majaan. Kukin kauppias levitti maahan levitetyille taljoille kaikki kauppatavaransa ja Blackbird kävi ne huolella läpi. Haluamansa tuotteet, olivat ne sitten punaista maalia, helmiä, tupakkaa, alkoholia tai ampuma-aseen panoksia, hän latoi sivuun maksamatta koskaan niistä mitään. Tämän jälkeen Blackbird salli kansansa käydä kauppaa kauppiaiden kanssa. Ovelana miehenä Blackbird maksatutti omat ostoksensa kyläläisten tuomilla turkiksilla ja hänen suostumuksellaan kauppiaat saivat pyytää mahdollisimman korkeita hintoja. Näin taattiin kauppiaiden tyytyväisyys. Omahat itse köyhtyivät samaa vauhtia kun Blackbird ja kauppiaat rikastuivat.

Kun Blackbird huomasi nurinaa kansansa keskuudessa, hän ryhtyi varotoimiin. Muuan pahamaineinen kauppias oli kertonut valkoisen miehen tappavasta myrkystä, jota kutsuttiin arsenikiksi. Blackbird vaati kauppiasta toimittamaan arsenikkia ja opettamaan miten sitä käytetään. Hieman myöhemmin alkoi kylässä sattua outoja kuolemantapauksia. Ne vahvistivat Blackbirdin valtaa päällikkönä ja peloittavana henkimiehenä, joka pystyi ennustamaan nämä kuolemat. Omahat eivät olleet koskaan kuulleet arsenikista eivätkä näin ollen voineet tietää sen tappavaa vaikutusta. Tällä keinolla Blackbird raivasi tieltään kaikki kilpailijansa ja vihamiehensä ja häntä pelättiin ja kunnioitettiin laajoilla alueilla Nebraskaa. Jopa siouxit pelkäsivät häntä.


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » To 28.12.2017 18:11

Black Bird on mielenkiintoinen aihe, kovin vähän miehestä kuitenkin kirjoitettu. Omahat ovat muutenkin ihan kiinnostava kansa, ja jättävät melko sympaattisen kuvan. Viimeisessä cahokia-kirjassakin oleva omaha-naisen artikkeli oli hyvä, hänen mukaansa omahat eivät koskaan asuneet Cahokiassa, mutta toteaa ettei puhu muiden sioun-kansojen puolesta. Wishartin kirja näistä pienistä keskisten tasankojen kansoista miellytti itseäni vaikka Haukka muisteli sen tylsäksi.

Turkiskauppaa ja rasvateitä käsiteltiin myös tuossa Across the Shaman's River-kirjassa, samoin monia yksityiskohtia kuten tlingitien viinanpolttoa ja sen synnyttämiä ongelmia, sekä intiaanien hyötymistä mineraalinetsijöiden opastuksista, kuljetuksista ja kantajina työskentelystä.


Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » To 28.12.2017 19:59

Kuva
Siinähän komeilee pohjoisten tlingitien eli takujen massiivinen keulamies Anotklosk. Nämä tlingitithän kävivät kovasti kauppaa heidän alueilleen purjehtivien kauppiaiden kanssa ja eräs tlingitien kauppa-artikkeli lienee ollut joidenkin merinisäkkäiden syöksyhampaat.

Olen saattanut moittia tuota Wishartin An Unspeakable Sadness-kirjaa ehkä hieman kevyin perustein. En nyt muista tarkalleen, mutta kirja jumittui jollekin sivulle alkukolmanneksen jälkeen ja sitten se oli pitkän aikaa hukassa. Mutta jälkeenpäin olen selaillut sitä monta kertaa ja todennut, että esiinä on valtavasti speciaali-tietoutta Nebraskan intiaaneista. Omahat ja pawneet ovat sinällään ihan mielenkiintoista sakkia, otot, poncat ja missourit ovat jääneet vähemmälle tutkimiselle. Omasta The Omaha Tribe-kirjastani löysin aikoinaan tuon päällikkö Blackbirdin, joka oli varsinainen hirmuhallitsija. Omahien valta oli hänen kaudellaan suurimmillaan kunnes isorokko korjasi sekä Blackbirdin että suuren osan omahia. Pawneet taas ovat kiinnostaneet minua niin pitkän-matkan kauppiaina kuin sotureinakin. Myöskin pawneiden nuorten tyttöjen uhraus-seremonia Aamutähdelle on kaikessa julmuudessaan hätkähdyttävä.
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » Pe 29.12.2017 14:55

Nyt tälläinen nopea heitto kun on kiire päästä töistä pois.Itse luin tuosta Black Birdistä Stan Hoigin loistavassa kirjassa ja siinä oli myös tämä myrkyttäjän oppikirja arsenikkia ja vähän vanhaa pitsiä.


Kuva

Tämä David Wishartin kirja on nimensä mukaisesti surullinen kirja mutta ei huono todellakaan.Ostettu takavuosina Amazonista tai Adlibriksestä.
Kuva

D.Witko

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 29.12.2017 15:53

Tottavieköön oli pakko kaivaa esiin tuo Unspeakable Sadness. Nyt ihmettelern entistä enemmän miksi olen moittinut kirjaa. Ehkä minua on tuolloin kiinnostanut enemmänkin 1700-luku ja seuraavan vuosisadan alku, en muista. Mutta puolen tunnin pistokokeella testattuna kirja odottaa reilusti vanhat muistikuvat ja onhan tässä paljonkin mukana tuota vanhempaa aikakautta. Omahapäällikkö Blackbird oli hulluna brandyyn ja sehän sopi kauppiaille enemmän kuin hyvin. Toimittamalla juopolle päällikölle riittävästi hyvää brandya, kauppiaat takasivat hyvät suhteensa tähän Nebraskan yksinvaltiaaseen. Myös otoille maistui brandy, mutta pawneiden päälliköt antoivat yksimielisen tuomion väkijuomille. Heidän soturinsa eivät kajoaisi moiseen aineeseen, joka tuhosi kaikki sosiaaliset suhteet. Muistanpa lukeneeni useammastakin kirjasta, että pawneet olivat harvinaisen raitista porukkaa.

Myös lipan-apachien historia on edennyt puolivapaan päivän mukana. Kulttuuriosio oli lyhyt eikä 1500- ja 1600-luvun tapahtumatkaan vie montaa sivua. Quarechien nimellä tunnetut lipanit (joukossa mahdollisesti mescaleroja ja kiowa-apacheja) käyttivät biisonista kaiken mitä siitä saa irti. Suolillekin löytyi käyttöä, sillä ne tyhjättiin ja täytettiin biisoninverellä. Tämän jälkeen verisuolet löysivät tiensä lipanien kaulalle. Kun nestetasapaino järkkyi ja jano yllätti, soturit kumosivat suolesta verta kitusiinsa. Espanjalaiset haukkoivat tyrmistyneinä henkeään ja totesivat, että nyt ollaan kovien äijien kanssa tekemisissä.

Lipanit olivat jo varhain mukana sikäläisessä kauppaverkostossa, joka levisi laajoille alueille. Laavalasia tuotiin Jemez mountainilta ja turkoosikiveä Cerillosin kaivolsilta New Mexicon alueelta, merisimpukat toimitettiin Tyyneltämereltä ja ruukut Rio Granden pohjoispuolen puebloilta. Lipanit itse toimittivat kauppamarkkinoille biisoninnahkoja, -lihaa ja -rasvaa ja jonkin verran Texasin värikästä tulikiveä. Tietenkin heillä oli muitakin kauppatuotteita kuten Coloradojoen yläjuoksulta peräisin olevat makean veden simpukankuorikorut. Lipanit kauppasivat myös itse tekemiään ruukkuja, jonka tekemisen he luultavasti oppivat puebloilta.

Tulikiveä Texasista, olkaa hyvä!

Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Pe 29.12.2017 19:22

Haukka kirjoitti:Tottavieköön oli pakko kaivaa esiin tuo Unspeakable Sadness. Nyt ihmettelern entistä enemmän miksi olen moittinut kirjaa.
Siinä on tietysti aika paljon väestötiedettä ja maanluovutussopimuksia käsitelty, jos ei tuollainen kiinnosta niin raskasta luettavaahan se on. En olisi varmasti itsekkään erityisemmin viihtynyt kirjan parissa vielä viime vuosikymmenen alkupuoliskolla, sen jälkeen tuollaiset jutut ovat alkaneet kiinnostamaan aina vain enemmän.

Luin Tlingit/Muir-kirja loppuun, ja rönsyilystä huolimatta pidin siitä. Kirjassa oli paljon tähdellistä tietoa tlingitien historiasta ja jopa osuudesta Yukonin ja Klondiken kultaryntäyksiin tai niitä edeltävältä ajalta.
Tuo oli tietysti tärkeä juttu omien projektieni kannalta, jotka tähtäävät intiaanien kokemuksien kertomiseen kultaryntäysten ajalta, ja nyt kun sain Kansan Sivistysrahastolta tuhannen euron apurahan ensi vuodelle kulttuurintutkimukseen, velvollisuus on myös tehdä jotain asian eteen.
Glenn-sedän hengessä menee varmasti useampi vuosi, mutta katsotaan vaikka mitä olen saanut aikaan 2021 kun täytän 50.

Yellowstone Commandkin lähti kotia kohti, saattaa olla perillä jo ensi viikon lopulla, tai siitä seuraavan alussa mikäli uuden vuoden pyhä hidastuttaa. Lukemaan aloitin tuota Lincoln and the Indiansia, sen jälkeen pitää jatkaa kultaryntäysreferaattien keräämisellä.


Kuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Pe 29.12.2017 20:21

Unspeakable Sadnessin raskauden unohtaa kun pitää sitä selailukirjana. Aivan uskomattoman speciaalia tietoa sieltä löytyy runsain miton.

Ja hieno juttu tuo! Voisi jopa toivottaa onnea ja menestystä tutkimusten parissa.


Kuva
Haukka

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » La 30.12.2017 14:26

Katsoin myös listan Kansan Sivistysrahasto saajista v.2017 ja totta vie Tienpää Tommi Sr. Turku oli saanut ko. olevan tukirahan.Kerrankin annetaan johonkin järkevään aiheeseen tukea.Ei mene mihinkään nutrioiden ym. elukoiden tutkimiseen sivistyneessä maailmassa Vol I,Vol II ja Vol III.
Onnea myös vaikka näin porilaisena en tiedä voinko antaa kehuja turkulaiselle mutta raja taitaa mennä Rauman kohdalta poikki sittenkin.

D.Witko

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » La 30.12.2017 14:34

Sen verran vielä että Tienpää että et voi voittaa Glenn-setää julkaisu kilvassa, sillä Glenn on aivan eri luokassa mitä viivästymiseen tulee.5-6 vuotta Lord Dunnmores' War kesti about.Glen on raskaansarjan mies joka vetää Guinnesin ennätykset kirjajulkaisun vitkastelussa suveneerisesti.

D.Witko

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » La 30.12.2017 15:42

*hik*glenn-shetää nuevoi hjyvin*hik!*
No joo, töitähän tässä on edessä ja vapaa-aikana edistyttävä, joten tovi menee. Kirjan verran tarkoitus on materiaalia yhteen niputtaa, mutta jos hankalalta vaikuttaa, niin varasin takaportin julkaista erillisiä artikkeleita. Katsotaan muutaman vuoden päästä, yli 50 kirjaa vielä lukematta asiaan liittyen, ja muistiinpanojen/referaattien kirjaaminen tuo oman aikansa lukemisen kylkeen.

Turkiskauppaan liittyen pitää kohtapuolin Karamanskin kirjakin lukaista, pientä pohjustusta Yukonin ja Alaskan kultalöydöille, samoin Kalifornian osalta voisi Brandsin ja California Standoffin käydä kohta läpi.

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » La 30.12.2017 15:48

Tuossa vielä Karamanski ja Brands, vaikka jälkimmäinen ei turkiskauppaan liitykkään:

KuvaKuva

Haukka
Viestit: 6326
Liittynyt: Pe 12.03.2010 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Haukka » Su 31.12.2017 10:31

T. Tienpää kirjoitti:Kirjan verran tarkoitus on materiaalia yhteen niputtaa, mutta jos hankalalta vaikuttaa, niin varasin takaportin julkaista erillisiä artikkeleita. Katsotaan muutaman vuoden päästä, yli 50 kirjaa vielä lukematta asiaan liittyen, ja muistiinpanojen/referaattien kirjaaminen tuo oman aikansa lukemisen kylkeen.
Takaportti on joskus paras portti, varsinkin silloin kun pitää vetäytyä vähin äänin. Tlingitien edesottamuksista Yukonin ja Klondyken kultaryntäyksen aikana tuskin saa kokoon riittävästi materiaalia, mutta tuo ryntäyksiä edeltävä aika tarjoaa puitteet laajempaankin tutkiskeluun. Varsinkin jos pakitetaan menneisyydessä riittävän kauas. Idea on sinänsä hieno, mutta entä sitten jos mielenkiinto ei riitä. Tuollainen projekti vaatii pitkäjänteisyyttä ja asiaan vihkiytymistä. Täällä tuli jo mainittuakin Glenn F. Williamsin pitkäkestoinen Dunmore's War, joka sitten lopulta ilmestyi hurjasti viivästyneenä, mutta hyvinkin kattavana tietopakettina. Jopa liiankin kattavana. Glenn olisi voinut tiputtaa kyydistä kolmasosan sivuista ja asia olisi silti tullut selväksi. Glen-sedän ongelmana lienee ollut, että muistiinpanoja tuli lopulta tehtyä aivan liikaa ja kun niitä ei pystynyt karsimaan, pakettiin laitettiin kaikki hänen ammentama tieto.

Mutta kuten sanottu Tienpään idea on hyvä ja käyttökelpoinen ja tällaiselle yritykselle pitää nostaa karvalakkia.


Kuva
Haukka

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Su 31.12.2017 11:14

Haukka kirjoitti:Takaportti on joskus paras portti, varsinkin silloin kun pitää vetäytyä vähin äänin. Tlingitien edesottamuksista Yukonin ja Klondyken kultaryntäyksen aikana tuskin saa kokoon riittävästi materiaalia, mutta tuo ryntäyksiä edeltävä aika tarjoaa puitteet laajempaankin tutkiskeluun.
Kyllä pelkästään tlingitien ja sisämaan intiaanien kirjastostakin ohuen teoksen saisi, mutta tarkoitus olikin koota kaikki kultaryntäykset Georgiasta 1829 alkaen Klondikeen ja Nomeen asti. Kalifornia, Brittiläinen Kolumbia, Pike's Peak - Alder Gulch, Black Hills tulevat tietysti mukaan.Töitä on siis melko paljon.

Tuonne Yukonin ja Alaskan seuduillekkin löytyy noin 40 - 50 kirjaa ja parikymmentä aikalaista lehtiartikkelia. Kymmenkunta kirjoista on muistelmia ja kertomuksia osallistujien tai sivusta seuranneiden itsensä kirjoittamana, noita löytyy yllättävän hyvin archievesta. Muiden ryntäysten kohdalla, Kalifornia poislukien, aikalaiskertomusten löytäminen on hieman hankalampaa, varsinkin Georgian, mutta kokonaisuutena tulee ennemmin vastaan liikaa kuin liian vähän lähdemateriaalia.

Joka tapauksessa, tuonne luoteisalueelle sijoittuu hyviä turkiskauppa/kaupankäynti/tutkimusmatkakirjoja noiden intiaaneja ja ympäristöä kultakuumeen kourissa käsittelevien kirjojen lisäksi. Kaliforniasta tietysti löytyy niin paljon kuin jaksaa läpi kahlata, muista hieman kohtuullisempia määriä. Tuossa muutamia tärkeitä pohjoisesta:


KuvaKuva
KuvaKuva

Witko
Viestit: 7880
Liittynyt: Ti 09.02.2010 14:59
Paikkakunta: Pori

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja Witko » Su 31.12.2017 17:45

Kyllä tuota tukirahaa palaa kiitettävästi kun ajattelin kaikkia eri lähdekirjoja joita kertyy melkoinen pino ja tuon tyyppiset kirjat ovat useimmat aika hintavia 40-70 euron paikkeilla veikkaisin.Paljon joudut omistakin pistämään likoon ja siksi nostan porilaismallista karvalakkia myös sinulle.

Tässä Witko porilainen karvalakki päässä tekee hunooria Tienpäälle

Martti Innanen ei ollut mikään pilipali jätkä sillä vuonna 1995 hän voitti naivistisen taiteen Prix Suisse et Prix de Peinture Moderne International-pääpalkkinnon
Kuva

D.Witko


P.s. Olisi mielenkiintoista löytää taulu jonka nimenä oli"Tyrnävän Viljon hirmuinen rumpusoolo".
Löytyi ja maestro itse joka kertoo että tyhmyys on innostava ja ehtymätön voimavara ja tarkoittaa siis vain suomalaista tyhmyyttä ja sanoo että se vain viittaa suomalaiseen kansanluonteeseen.Innanen on muuten ainoa suomalainen jolle on myönnetty yhdysvaltalainen Billboard-lehden vuotuinen tunnustuspalkinto.
Täytyy näin uuden vuoden aattona vähän hassutellakkin!
Kuva

T Tienpää
Viestit: 676
Liittynyt: To 25.08.2016 15:22

Re: Turkiskauppaa ja muuta kaupankäyntiä

Viesti Kirjoittaja T Tienpää » Su 31.12.2017 21:46

Innasen taide on kyllä mahtavaa kaikessa naurettavuudessaan, alempi rumpalimaalaus pesee lipanitkin mennen tullen.

Rahaahan kirjoihin palaa, mutta minkäs teet jos kiinnostaa. Loppuviimeksi ostan käytännössä vain sellaisia kirjoja jotka muutenkin haluan lukea, noiden vanhojen muistelmien kohdalla esiintyy hieman jaksamisongelmaa. Yllättävän edukkaasti muuten päässyt kun ajattelee noita kultaryntäys kirjoja, keskihinta postikuluineen lienee jossain 25 - 30 euron tuntumassa. Paljonhan viitteitä kultakuumeeseen löytyy muistakin kirjoista jotka on tullut aiemmin hommattua, pakkosiirroista, Kalifornian kansanmurhasta, Bozemanin tiestä jne.

Näin vaihtuvan vuoden kunniaksi toivotan hyvää alkavaa vuotta, ja intiaanithan juhlivat vuodenkiertoa myös monin tavoin. Vihreän maissin seremonia yksi tunnetuimpia, silloin mm. vanhat taloustavarat ja vaatteet hävitettiin, mikä eurosentrisestä näkökulmasta oli käsittämätöntä tuhlausta. Majojen ja vaatteiden polttaminen kuitenkin hävitti tuholaisia ja taudinaiheuttajia, eli käytännöllistähän se olikin. Modernin ajan green corn-seremoniaa:


Kuva

Vastaa Viestiin