Crazy Horsen avioliitto kiemurat

[wenona]

Tässä on yksi kuva, jota eräällä sivulla väitettiin Crazy Horsen kuvaksi. Tietääkö kukaan tämän kuvan taustoista?

[Frank]

Kuvan kaveri on Pawnee... en oo löytäny sille muuta nimeä kuin Chah Oh Ta Kee.

[Frank]

Tää vois olla lähimpänä sitä miltä CH on saattanut näyttää, ehkä...

Kuva on luonnos Eleanor Hinmanin kirjasta.

[Simo Hankaniemi]

Olen nähnyt tuon kuvan ennenkin jossakin kirjassa, mutta siinä yhteydessä sitä ei arveltu CH:n kuvaksi. Mies ei vaikuta 1870-luvun oglalalta, taitaa olla idempää. CH pukeutui myös yleensä hyvin vaatimattomasti, eikä kuvan henkilö muistuta muutenkaan mielikuvaa CH:sta.

[Jari Teilas]

Kuvan kaveri on Pawnee... en oo löytäny sille muuta nimeä kuin Chah Oh Ta Kee.

Tämä sama kuva on myös Tom Bueckerin artikkelissa. Kuvan lähetti hänelle Will Robinson –niminen heppu, joka oli saanut kaksi vanhaa valokuvaa Sioux Cityssä asuneelta vanhalta sioux –naiselta. Toinen kuvista oli nuoresta naisesta, joka istuu puun edessä ja toinen miehestä, joka ilmeisesti on kuvattu sisällä huoneessa käsissään kotkan siipi. Nainen oli kertonut, että oli saanut valokuvat hänen veljeltään, joka oli ollut lännessä 1880 –luvulla. Kuvien kääntöpuolelle oli kirjoitettu ”Crazy Horse and his squaw”.
Will Robinson uskoi, että kyseessä oli Nellie Laravie. Valitettavasti Tom Bueckerin artikkelissa ei ole kuvaa naisesta, joka istuu puun edessä.
Robinson kiikutti tuli persauksien alla kuvat näytettäväksi rouva Zoe Utterbackille, Nellien pikkusiskolle. Tunnistamassa oli myös toinen puoliverinen nainen, joka oli nähnyt CH:n. Naiset tunnistivat kuvasta Nellien, mutta epäilivät, ettei toisen kuvan mies ollut CH (voi saatana!!!)

Nyt kun luin jutun uudelleen voi havaita intiaanin kasvoissa juuri nenän alapuolella mahdollisen arven? Se voi olla myös varjo. Mutta myös Robinson havaitsi sen!
Will Robinson jaksoi nalkuttaa kuvasta loputtomiin ja viimeinkin 17 vuotta valokuvan putkahdettua ilmoille hän lopulta kääntyi Smithsonian National Museum of… ja niin edelleen puoleen. Hän sai vastauksen, joka luultavasti ei ollut hänen mieleensä, sillä Smithsoniasta kerrottiin, että kuvan mies oli kuten Frank jo aiemmin mainitsi Pawnee –chief ”Chak-ur-T-kee”
Museosta oltiin kuitenkin Nellien kuvan kohdalla yksimielisiä valokuvan taakse kirjoitetun nimen kanssa.

Jari

[mahpiya]

CH:ta ammuttiin lähietäisyydeltä naamaan käsiaseella. Tämä jätti luultavasti CH:n kasvoihin todella pahat jäljet kuten olettaa saattaa. Hampaat oli siis todennäköisesti kärsineet ja " toinen" puoli suusta jäi ikäänkuin roikkumaan. Lisäksi Bray mainitsee kirjassaan että CH:lla oli pitkän aikaa merkkejä ruudista kasvoissaan joka oli palanut kiinni, läheltä ammutusta laukauksesta.Näistä kaikista päätellen selviä merkkejä olisi todennäköisesti huomattavissa CH:n oletetussa kuvassa mutta mikään kuva ei ainakaan selvästi tue tällaista kuvausta.

[wenona]

Löysinpä hieman lisää informaatiota tästä Nellie Larrabeesta joko antaa selvyyttä tai sotkee entisestään, mutta laitanpa nyt kuitenkin tänne tiedoksi.

Nellie Laravie (Larrabee), oikealta nimeltään Helen larrabee syntynyt 1851. Haudattu Wanblee, Washabaugh Co., SD, Katoliseen lähetyshautausmaahan (Catholic Mission Cemetery.). Naimisissa kahdeesti. Avioitui Crazy Horsen kanssa 1877, Crazy Horse (Tashunke witko) syntynyt Republican River:llä. Oli Worm Waglula:n ja Rattle Blanket Woman:n poika.

Toinen puoliso: Albert1 Crazy Horse Greasy Hand , syntynyt 1851. kuollut 1933 82 vuoden iässä. Haudattu samaan paikkaan kuin vaimonsa. Avioitui Nellien kanssa 1892.

Lähde: http://freepages.genealogy.rootsweb.com ... 015676.htm

[Charlie]

Wenona Wau! Sinussa on selkeästi sukututkija geeni...

[Jari Teilas]

[quote="wenona"]Löysinpä hieman lisää informaatiota tästä Nellie Larrabeesta joko antaa selvyyttä tai sotkee entisestään, mutta laitanpa nyt kuitenkin tänne tiedoksi.

Löytäisitkö vielä sen valokuvan, jossa tämä tyttö poseeraa puun edustalla???

Jari

[wenona]

Löysinpä hieman lisää informaatiota tästä Nellie Larrabeesta joko antaa selvyyttä tai sotkee entisestään, mutta laitanpa nyt kuitenkin tänne tiedoksi.

Löytäisitkö vielä sen valokuvan, jossa tämä tyttö poseeraa puun edustalla???

Jari

Voihan tuota aikansa kuluksi etsiskellä, mutta tuloksia en lupaa.

[mahpiya]

Tuota, että tämä menee oikein monimutkaiseksi, niin täytyy hieman kirjoittaa kommenttia omaan kommenttiinsa, kun kiinnostavuuden takia hieman tutkailin asiaa monesta lähteestä, niin herää todella suuri epäily noiden vuosilukujen paikkansapitävyydestä. Löysin nimittäin yksiltä sukututkimusivustoilta (sukututkimusta harrastaneena, ajattelin tutkia asiaa siitä näkövinkkelistä) seuraavan tiedon:

Nellie Larrabee avioitunut 1865 Melletessä, South Dakotassa Crazy-Horsen eli Tashunki-Withon kanssa. Crazy Horsen kuolinvuosi tässä yhteydessä on 7. syyskuuta 1877.

Jos hän kuoli 1877 ei hän ehtinyt kauaa elää puolisonsa kanssa, jos "avioitui" samana vuonna Nellien kanssa. Jos taas tuo sukututkimussivujen tieto pitää paikkansa, on vuosiluvuissa huima ero ja vaimojen ottamisjärjestyskin vallan erilainen ????

Että sillä lailla.

Nellie Larrabeen sanotaan olleen kaunis nuori nainen jolla olisi ollut muitakin ottajia kuin Crazy Horse.Little Bear (Loafer Oglala) jonka lempinimi oli Sioux Bob lienee ollut näistä kaikista aktiivisin ja jonka kosinta yritykset Nellien isä hyväksyi. Jopa Luutnannti Clarkin sanotaan olleen kiinnostuneen Nelliestä. Nellien mielenkiinto kohdistui kuitenkin itse Crazy Horseen. Kerrotaan että Nellie loi CH:een "vangitsevan" katseen jossain julkisessa tilaisuudessa. Tästä, sota päällikö meni hieman hämilleen sillä se aivan ollut sitä mihin hän oli tottunut. Se ei ollut aivan ujojen Lakhota naisten tapa. CH kuitenkin ihastui Nellien suorasukaiseen flirttiin.
Ajan myötä Nellie kävi itse esittämässä asian Black Shawlille että olisiko tällä jotain sitä vastaan että hän tulisi CH:n toiseksi vaimoksi.
Black Shawl hyväksyi asian ja Nellie muutti saman katon alle CH:n ja Black Shawlin kanssa 1877 ja kerkesi olla kuukauden päivät Crazy Horsen toinen vaimo.

[wenona]

Löytäisitkö vielä sen valokuvan, jossa tämä tyttö poseeraa puun edustalla???
Jari

Aikamoista hakuammuntaa ja neulan etsimistä heinäsuovasta tuo tuntuu olevan. Tässä on kuitenkin CH:n liittyen yksi kirja, jonka kannessa olevat kuvat kiinnostavat minua. Tietääkö kukaan keitä ovat, joukossa joku nainenkin? Sattumanvaraisia kuvia kuitenkin ilmeisesti, eivätkä välttämättä liity CH:n elämänvaiheisiin.

[Frank]

Siin on ainakin Pawnee Killer (Oglala Sioux) oikeessa alakulmassa...

[mahpiya]

Pistää miettiliääksi C.H:n viimeiset päivät ja se miten muut lakhotat toimi tavallaan kimpassa CH:ta vastaan Red Cloud Agencyllä, mustamaalausta, valehtelua,jopa CH:n murhasuunnitelmia. Tuntuu jotenkin siltä että osalla päälliköistä olisi ollut aika paljonkin vastaan että sotapäälliköstä olisi tullut "rauhanajanpäällikkö". Oma tulkintani on että liittoutumalla CH:n kanssa olisivat lakotat hyötyneet paljonkin mm. saaneet niitä alueita reservaatti käyttöönsä mitä Crazy Horse alunperin ehdotti.Asialla tietenkin oli toinen puoli,oli pelko uudesta konfliktista wasichujen kanssa yms.
Laittakaahan omia mielipiteitänne asian tiimoilta, jos nyt jotakuta sattuu asia kiinnostamaan.

[Jari Teilas]

Pistää miettiliääksi C.H:n viimeiset päivät ja se miten muut lakhotat toimi tavallaan kimpassa CH:ta vastaan Red Cloud Agencyllä, mustamaalausta, valehtelua,jopa CH:n murhasuunnitelmia. Tuntuu jotenkin siltä että osalla päälliköistä olisi ollut aika paljonkin vastaan että sotapäälliköstä olisi tullut "rauhanajanpäällikkö". Oma tulkintani on että liittoutumalla CH:n kanssa olisivat lakotat hyötyneet paljonkin mm. saaneet niitä alueita reservaatti käyttöönsä mitä Crazy Horse alunperin ehdotti.Asialla tietenkin oli toinen puoli,oli pelko uudesta konfliktista wasichujen kanssa yms.
Laittakaahan omia mielipiteitänne asian tiimoilta, jos nyt jotakuta sattuu asia kiinnostamaan.

Miltäs tällainen vaihtoehto kuulostaisi:
Hyväntekijäthän ovat aina surmattu (Ja jos uskomme Frank Grouardia, hänhän kuvasi kirjassaan Crazy Horsea sanoilla: ”Hänellä oli satoja ystäviä koska hän oli ihmisrakas ja armelias köyhille.) ja vieläpä hyvin usein omat koirat on laitettu asialle.

Jos nyt vaikka otetaan vertailtaviksi Afroamerikkalaiset, niin vastaavanlaisia ”hyväntekijöitä” löytyy useita. Malcolm X, Bobby Sealse, Huey P. Newton, Fred Hampton ja Martin Luther King, vain muutamia mainitakseni.
Oma väki on ollut tanakasti asialla kun heitä on murhattu tai yritetty murhata.

Jari