HBO - Bury My Heart At Wounded Knee

[Simo Hankaniemi]

DNA-asioista on viime vuosina kirjoitettu paljon kirjoja. Asiasta kiinnostuneille voi suositella esim. tätä Stephen Oppenheimerin kirjaa "Out of Eden, The peopling of the world" (2004). Siinä on tietysti myös luku Amerikan asuttamisesta. Kirja on aika teknisluontoinen ja se voi olla vähän raskasta iltalukemista, mutta tämän version mukaan geneetiikan tutkijat ovat vähitellen päätymässä siihen oppiin, että Amerikka on asutettu vain yhdessä aallossa (sivu 301). Ei siis mitään muuttoja Euroopasta jään reunaa pitkin. Minähän en genetiikkaa sen paremmin tunne muuta kuin lukion oppimäärän ja ehkä puolikymmentä kirjaa sen lisäksi, joten siteeraan vain asiantuntijoita.

[Vieras]

Tervehdys Kaikille,

Kuulin, että tulevasta kirjastani jo innokaasti keskustellaan täälläkin. Se on hieno juttu se. On mukavaa, että olen onnistunut valitsemaan aiheen, joka kiinnostaa -- ja herättää myös kovasti intohimoja.

Lyhyesti kommentoisin tässä joitakin esittämiänne huolia:
1) Esittelyteksti ja samalla takakannen teksti ei ehkä ole kaikkein onnistunein (eikä ole minun tekemäni), mutta hyväksyin sen silti. Kaiken kaikkiaan se lienee ok.
2) Olen pyrkinyt kertomaan mahdollisiman paljon lakotojen kulttuurista ja tavoista ym. enkä pelkästään sodista. Tosin sotiakin käydään läpi, unohtamatta lakotojen esim. pawneiden kimppuun tekemiä hyökkäyksiä. Toivon todella etten ole kirjoittanut lakotaylistystä, vaan mahdollisimman objektiivisen yleiskuvauksen lakotojen historiasta ja kulttuurista.
3) Olen ulottanut kirjan nykypäivään saakka, ja varhaisempaakin historiaa on jonkin verran, joskin pääpaino on 1800-luvussa.
4)Kirjan tarkoitus on siis olla yleisesitys, joten ihan joka kahakkaa tms. en ole käynyt yksityiskohtaisesti läpi, usein olen käyttänyt lakotojen omia kertomuksia tms. lähteinä. Työ perustuu laajaan alkuperäsimateriaaliin sekä tutkimuskirjallisuuteen. Kuitenkin niin, että sitä voi helposti lukea myös joku, joka ei ole niin perehtynyt intiaaneihin tai lakotoihin. Lakotoista on kuitenkin niin paljon roskaa tarjolla, että yritän omalla pienellä panoksellani tarjota suomalaisille lukijoille jotain "hyvää" luettavaa.
5) Kirjan nimi viittaa lakotojen kahteen tärkeään eläimeen eli kotkaan ja biisoniin, joiden merkitys oli ennen - ja on yhä edelleen varsinkin symbolisesti - lakotoille erittäin suuri.

No niin, loput kertokoon kirja itse. Toivon, että löydätte siitä jotain kiinnostavaa luettavaa, ja arvaan jo, että monta asiaa on jäänyt sanomatta ja virheitäkin on varmasti tullut tehtyä. Näillä sivuilla voimme sitten varmasti löytää korjaus/parannusehdotuksia seuraavaa painosta varten!

Odotan mielenkiinnolla komentteja, ja olen aina valmis kuulemaan uusia mielipiteitä ja näkökulmia.

Hauskoja lukuhetkiä toivottaen,
Rani Andersson

Aina toivoa sopii ja mikä ettei. Kai sitä vapaassa maassa vielä saa kirjottaa mistä tykkää. Ei kukaan pakota lukemaan jos ei kiinnosta.

No shit Sherlock?

Ja lisää voi lukea tuosta edeltä.

[shamaani]

Lyhyesti kommentoisin tässä joitakin esittämiänne huolia:
1) Esittelyteksti ja samalla takakannen teksti ei ehkä ole kaikkein onnistunein (eikä ole minun tekemäni), mutta hyväksyin sen silti. Kaiken kaikkiaan se lienee ok.
2) Olen pyrkinyt kertomaan mahdollisiman paljon lakotojen kulttuurista ja tavoista ym. enkä pelkästään sodista. Tosin sotiakin käydään läpi, unohtamatta lakotojen esim. pawneiden kimppuun tekemiä hyökkäyksiä. Toivon todella etten ole kirjoittanut lakotaylistystä, vaan mahdollisimman objektiivisen yleiskuvauksen lakotojen historiasta ja kulttuurista.
3) Olen ulottanut kirjan nykypäivään saakka, ja varhaisempaakin historiaa on jonkin verran, joskin pääpaino on 1800-luvussa.
4)Kirjan tarkoitus on siis olla yleisesitys, joten ihan joka kahakkaa tms. en ole käynyt yksityiskohtaisesti läpi, usein olen käyttänyt lakotojen omia kertomuksia tms. lähteinä. Työ perustuu laajaan alkuperäsimateriaaliin sekä tutkimuskirjallisuuteen. Kuitenkin niin, että sitä voi helposti lukea myös joku, joka ei ole niin perehtynyt intiaaneihin tai lakotoihin. Lakotoista on kuitenkin niin paljon roskaa tarjolla, että yritän omalla pienellä panoksellani tarjota suomalaisille lukijoille jotain "hyvää" luettavaa.
5) Kirjan nimi viittaa lakotojen kahteen tärkeään eläimeen eli kotkaan ja biisoniin, joiden merkitys oli ennen - ja on yhä edelleen varsinkin symbolisesti - lakotoille erittäin suuri.

Hienoa että viitsit selventää asiaa, kiitokset siitä. Kohdan yksi mukaisesti hieman jo epäilinkin ettei tarkoitus välttämättä ollut keskittyä amerikkaa vastaan sotimiseen.

Ymmärrän myös että kirja kohdentuu laajemmalle yleisölle kuin minä tai Hankaniemi. Omat pakkomielteet saada tietoa asioista joista niitä on vaikea saada eivät ehkä edes ole tarpeellista tietoa useimmille intiaaneista tai lakotoista kiinnostuneille.

Onnea ja menestystä tämänkin kirjan kanssa...

[Wequashim]

Mahtoikohan se hattupäinen inkkari, joka tarinassa levitti väärää tietoa Sitting Bullista olla Gall?

Jari

Lopputekstien perusteella oli eli se Eric "Uncas" Schweigin esittämä heppu. Eric taisi puolestaan esittää Sitting Bullia Into the West-sarjassa.

Kyllä ihan katsomisen arvoinen elokuva, mutta ei mikään elämyksen tuottaja. Cedar Creekin taistelu oli sitä tyypillistä rainaa. Muutama hassu sotilas tykkien avulla napsii intiaaneja, jotka eivät näköjään muuta osaa kuin näitä kamikazehyökkäyksiä.
Henkitanssia käsiteltiin vähemmän, mitä osasin odottaa. Positiivista oli Sitting Bullin ongelmat ja kurinpito omiensa keskuudessa.

[Simo Hankaniemi]

Jäi näkemättä, kun piti mennä ajoissa nukkumaan, että jaksoin herätä seuraavana aamuna valmistelemaan asemessuja. Olen kyllä nähnyt aikaisemmin osan tästä filmistä Frankin luona. Ehkä sen joskus näkee kokonaankin. Sitting Bullin hahmo oli epäkarismaattinen, huonosti valittu. Tuollainen filmi ei toimi, jos keskeisiin rooleihin haetaan intiaanit jostain lähiöbaarin nurkalta. Ankaran kilpailuhenkisessä tasankokulttuurissa päällikkö oli hahmo, jolla oli luonnetta ja lavasäteilyä. Muut eivät kovin pitkään estradilla pysyneet.

[Chrystaltail]

Eric on semmoinen kiiltokuvapoika, mutta spearsin pojat on vieläkäs enempi

[T. Juivanen]

[Chrystaltail]

Olen kattonu ton klipin kun ne meikkaa sitä

[T. Juivanen]

[Chrystaltail]

Tatanka means kuuluu samaan sööttien heimoon. Elokuvassa, jolla pitäis olla jotain sanottavaa, ei pitäis olla liian sööttejä näyttelijöitä... Semmoseen stolen women-tuijotukseen ovat ihan loistovalinta. Jossa muuten suomi-intiaani-kulttuuri poikkeaa toisistaan (kuulemma) niin että toisin kuin elokuvassa, intiaanit eivät kuksineet pelloilla kun taas suomalaisilla pelloilla on kuksittu kautta aikojen (kuulemma)

[Simo Hankaniemi]

Onko Tatanka Means sama nainen, joka voitti 90-luvulla Miss Etelä-Dakota -tittelin? Joku Russell Meansin tytär sen kuitenkin voitti.

[T. Juivanen]

[Chrystaltail]

Laita vielä tokala cliffordista tommonen niin tulee kaikki fanikuvat tuleville sukupolville säilöön

[Simo Hankaniemi]

Onko Tatanka Means sama nainen, joka voitti 90-luvulla Miss Etelä-Dakota -tittelin? Joku Russell Meansin tytär sen kuitenkin voitti.

Ei taida olla tytön nimi tuo Tatanka.



Tatanka Means

Ai pahus, niinpä tietenkin. Ei kai tuo vaan ole sama jätkä, jonka satuin näkemään vauvana Yellow Thunder Campissä Mustilla Kukkuloilla kesäkuussa 1985. Meansilla ja hänen silloisella pueblo-vaimokkeellaan oli muutaman kuukauden ikäinen lapsi, jonka nimi taisi olla Tatanka-jotakin. Siitä on siis nyt 24 vuotta aikaa, ikä taitaa sopia. Means piteli poikaa sylissään leirin perunamaan laidalla ja yritti v...uilla minulle, kun käänsin lapiolla perunamaata ja siis "tein naisten työtä". Meansin jutut eivät kuitenkaan herättäneet kenessäkään sympatiaa. Onko mitään tarkempia tietoja tästä Tatankasta? Kai hän on Russell Meansin pesuetta?

[T. Juivanen]