Kuolema odotti malttamattomana pimeydessä.....
Kun Pat Garrett ymmärsi pelkonsa keskeltä, että sanat jotka pimeydestä lausuttiin (Quien es?) olivat Kid’in hän ampui kaksi kertaa kohti ääntä..... Billy the Kid kuoli ääntäkään päästämättä, kiemurtelematta tuskissaan, tietämättömänä kuka hänet tappoi, hän yksinkertaisesti vain kuoli.
Neljä miestä (Garrett, Poe, Maxwell ja McKinney) kerääntyivät kuolleen Kid’in ympärille ja Pat Garrettilla tuntui olevan selitettävää…
Garrett kirjoitti myöhemmin kirjan, jossa puolusti tekojaan. Kirja floppasi. John Poe meni Pat Garrett’in sanojen taa, mutta Pete Maxwell’istä kirja oli vastenmielinen ja valheellinen. Kip Mckinney taas uskoutui vuosia myöhemmin ystävälleen kertoen, että Pat Garrett tiesi Kid’in ilmestyvän ennemmin tai myöhemmin tyttöystävänsä luo Pete Maxwel’lin tiluksille. McKinney lisäsi, että lainvalvoja oli tullut Pete Maxwellin tilalle jo ennen Kidin saapumista sinne.
McKinneyn mukaan Garrett sitoi Kidin meksikolaisen tyttöystävän suun, jottei tämä pystyisi paljastamaan Kidille, että Garrett oli saapunut paikalle tappaakseen lainsuojattoman. Kip McKinneyn kertomuksen mukaan Pat Garret oli piiloutunut sohvan taa odottamaan ja Kidin saapuessa ampui tämän kuin koiran.
Jari
PS. Pistän tässä jatkossa vähän tietoa näistä Fort Sumnerissa vaikuttaneista herrasmiehistä jos passaa...
Quien es?
-
Jari Teilas
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
John William Poe (1851 – 1923) & Thomas Christopher "Kip" McKinney (1856 – 1915) Pat Garrett'in (Big Casino) mukana Fort Sumner'issa kun Kid (Little Casino) sai surmansa.
John Poe syntyi Masonin piirikunnassa Kentuckyssa. Täytettyään 17 vuotta hän lähti lapsuudenkodistaan ja lyöttäytyi puhvelinmetsästäjien porukkaan etelä-tasangoilla vuonna 1875. Hänen on kerrottu kaataneen tuolloin noin 20 000 puhvelia yhdessä kumppaneittensa kanssa.
Metsästyksestä tarpeeksi saatuaan hän matkasi Fort Griffin’iin, Texasiin, jossa otti vuoden pestin kaupungin marshalina. Sen jälkeen hän toimi viisi vuotta U.S. deputy marshalina. John Poe ehti myös olla hetken muka Canadia –River karjayhdistyksen leivissä. Alkuvuodesta 1881 Poe saapui Lincolnin piirikuntaan Uuteen – Meksikoon ja päätyi pian Pat Garrett’in apulaiseksi. Poe oli Garrett’in mukana kun tämä ampui Billy the Kid’in raukkamaisesti Fort Sumner’issa. Kerrotaan, että Poe patisti Garrett’ia tarkistamaan vihjettä, jonka mukaan Kid olisi tuolloin ollut Fort Sumner’issa. Myöhemmin hän kertoi, että uskoi tuona yönä, jolloin Kid kuoli Garrett’in luotiin, "korkeampienvoimien" määränneen näitten miesten kohtalot.
Vuonna 1883 John Poe avioitui Sophia Alberding’in kanssa Roswell’issa. Vuonna 1885 Poe "vaihtoi" sheriffintähtensä karja ja – pankkibisneksiin. John Poe kuoli vuonna 1923 Battle Creek’issä,
Michiganissa, tai Roswell’issa, Uudessa Meksikossa lähteistä riippuen, mutta hänen kuolintapansa kuitenkin on aina sama. Itsemurha!
"Kip" McKinney syntyi Birdville’ssä, Tarrantin piirikunnassa Teksasissa patrioottiperheeseen, jonka jäseniä oli mennyt Crockett’in mukana Alamossa. McKinney ajoi nuorena karjaa isänsä kanssa Palo Duro’sta aina Seven River’ille asti. "Kip" palveli 70 –luvulla Texas Rangerien riveissä ja myöhemmin U.S. deputy marshalina Arizonassa sekä Uudessa Meksikossa. Vuonna 1881 hän toimi Pat Garrett’in apulaisena tämän jahdatessa Kid’iä. "Kip" McKinney oli myös mukana Fort Sumner’issa vuonna 1881 kun Garrett ampui Billyn ilman varoitusta Pete Maxwell’in asuntoon.
Vuonna 1882 McKinney avioitui Letitia Teresa Smith’in kanssa. "Kip" McKinney toimi armeijan tiedustelijana 1890 –luvulla, sekä myös armeijan oppaana Espanja – Amerikka –sodassa. Hän kuoli luusyöpään syyskuussa vuonna 1915.
Jari
PS. Mielestäni Sam Peckinpah vangitsi "Pat Garrett & Billy the Kid" filmiinsä hienosti sen pelokkaan ja ahdistavan tunnelman, jossa Poe ja McKinney odottivat kyyristyneinä pimeässä "kuolemaa", joka saapuisi
Pat Garrett’in muodossa ja veisi homman loppuun. Tiedetään nimittäin, että sekä Poe, että Mckinney olivat täysin muukalaisia Fort Sumner’issa. He eivät tunteneet sen enempää Kid’iä kuin paikkakuntalaisiakaan ja olivat luonnollisesti peloissaan.
John Poe syntyi Masonin piirikunnassa Kentuckyssa. Täytettyään 17 vuotta hän lähti lapsuudenkodistaan ja lyöttäytyi puhvelinmetsästäjien porukkaan etelä-tasangoilla vuonna 1875. Hänen on kerrottu kaataneen tuolloin noin 20 000 puhvelia yhdessä kumppaneittensa kanssa.
Metsästyksestä tarpeeksi saatuaan hän matkasi Fort Griffin’iin, Texasiin, jossa otti vuoden pestin kaupungin marshalina. Sen jälkeen hän toimi viisi vuotta U.S. deputy marshalina. John Poe ehti myös olla hetken muka Canadia –River karjayhdistyksen leivissä. Alkuvuodesta 1881 Poe saapui Lincolnin piirikuntaan Uuteen – Meksikoon ja päätyi pian Pat Garrett’in apulaiseksi. Poe oli Garrett’in mukana kun tämä ampui Billy the Kid’in raukkamaisesti Fort Sumner’issa. Kerrotaan, että Poe patisti Garrett’ia tarkistamaan vihjettä, jonka mukaan Kid olisi tuolloin ollut Fort Sumner’issa. Myöhemmin hän kertoi, että uskoi tuona yönä, jolloin Kid kuoli Garrett’in luotiin, "korkeampienvoimien" määränneen näitten miesten kohtalot.
Vuonna 1883 John Poe avioitui Sophia Alberding’in kanssa Roswell’issa. Vuonna 1885 Poe "vaihtoi" sheriffintähtensä karja ja – pankkibisneksiin. John Poe kuoli vuonna 1923 Battle Creek’issä,
Michiganissa, tai Roswell’issa, Uudessa Meksikossa lähteistä riippuen, mutta hänen kuolintapansa kuitenkin on aina sama. Itsemurha!
"Kip" McKinney syntyi Birdville’ssä, Tarrantin piirikunnassa Teksasissa patrioottiperheeseen, jonka jäseniä oli mennyt Crockett’in mukana Alamossa. McKinney ajoi nuorena karjaa isänsä kanssa Palo Duro’sta aina Seven River’ille asti. "Kip" palveli 70 –luvulla Texas Rangerien riveissä ja myöhemmin U.S. deputy marshalina Arizonassa sekä Uudessa Meksikossa. Vuonna 1881 hän toimi Pat Garrett’in apulaisena tämän jahdatessa Kid’iä. "Kip" McKinney oli myös mukana Fort Sumner’issa vuonna 1881 kun Garrett ampui Billyn ilman varoitusta Pete Maxwell’in asuntoon.
Vuonna 1882 McKinney avioitui Letitia Teresa Smith’in kanssa. "Kip" McKinney toimi armeijan tiedustelijana 1890 –luvulla, sekä myös armeijan oppaana Espanja – Amerikka –sodassa. Hän kuoli luusyöpään syyskuussa vuonna 1915.
Jari
PS. Mielestäni Sam Peckinpah vangitsi "Pat Garrett & Billy the Kid" filmiinsä hienosti sen pelokkaan ja ahdistavan tunnelman, jossa Poe ja McKinney odottivat kyyristyneinä pimeässä "kuolemaa", joka saapuisi
Pat Garrett’in muodossa ja veisi homman loppuun. Tiedetään nimittäin, että sekä Poe, että Mckinney olivat täysin muukalaisia Fort Sumner’issa. He eivät tunteneet sen enempää Kid’iä kuin paikkakuntalaisiakaan ja olivat luonnollisesti peloissaan.
Jari Teilas
Re: Quien es?
Jos Billy the Kidistä oli etsinkuulutus malliin "Dead or Alive", niin hänet saikin ampua kuin koiran. Billy the Kid:hän oli lainvalvojiakin tappanut lainsuojaton. En ymmärrä oikein tuota "ampui raukkamaisesti". Rikollisetko ampuivat ihmisiä herrasmiesmäisesti? Oikeastihan lännessä ei varsinaisia kaksintaisteluja edes juurikaan ollut. Nimittäin näitä "Keskuskadulla katsotaan, kumpi vetää nopeammin".Jari Teilas kirjoitti:Kip McKinneyn kertomuksen mukaan Pat Garret oli piiloutunut sohvan taa odottamaan ja Kidin saapuessa ampui tämän kuin koiran.
-
Jari Teilas
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Re: Quien es?
Niin tuota...en aikonut asettua tuomarin rooliin, ennemminkin toistin vain vanhan legendan, jossa entinen ystävä pettää toisen. Jatkan aiheesta myöhemmin, mutta oikeassa olet, Kid oli pahainen pikkuroisto, tosin jokseenkin väärinymmärretty.Oscar kirjoitti:Jos Billy the Kidistä oli etsinkuulutus malliin "Dead or Alive", niin hänet saikin ampua kuin koiran. Billy the Kid:hän oli lainvalvojiakin tappanut lainsuojaton. En ymmärrä oikein tuota "ampui raukkamaisesti". Rikollisetko ampuivat ihmisiä herrasmiesmäisesti? Oikeastihan lännessä ei varsinaisia kaksintaisteluja edes juurikaan ollut. Nimittäin näitä "Keskuskadulla katsotaan, kumpi vetää nopeammin".Jari Teilas kirjoitti:Kip McKinneyn kertomuksen mukaan Pat Garret oli piiloutunut sohvan taa odottamaan ja Kidin saapuessa ampui tämän kuin koiran.
Jari
Jari Teilas
-
Jari Teilas
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Re: Quien es?
Kopioin tähän kokonaisuudessaan vuonna 2002 / No. 1 ilmestyneessä RUUDINSAVU -lehdessä kirjoittamani Billy the Kid -stoorin.
Billy the Kid
”Pimeydessä kuolema kyyristyi valmiina odottamaan”
- Walter Noble Burns
Kun Pat Garrett ampui pimeydestä Billy the Kidin Pete Maxwellin asunnon makuuhuoneessa Old Fort Sumnerissa 14. heinäkuuta 1881, vain kuusi viikkoa myöhemmin ilmestyi jo ensimmäinen elämänkerta Billy the Kidistä, nuoresta lainsuojattomasta, joka kuoli huulillaan kysymys: ”Quien es?” (Kuka siellä?)
Vaikka Billy the Kidistä on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja lehtiartikkeleita, kuvattu monia elokuvia ja sävelletty musiikkia, tehty jopa baletti, yllättävää kyllä, hänestä itse asiassa tiedetään hyvin vähän. Hänen oletetaan syntyneen New Yorkissa, mutta jotkut nykyhistorioitsijat uskovat Kidin syntyneen Indianassa. Varmaa on kuitenkin, että hänen oikea nimensä oli Henry McCarty ja että hän käytti useita peitenimiä kuten, Kid Antrim, William H. Bonney, Billy Bonney ja Billy the Kid. Mutta milloinkaan hän ei kutsunut itseään Billy the Kidiksi. Myöskään hänen syntymäaikaansa ei tiedetä varmasti. Ash Upson, joka kirjoitti suurimman osan Pat Garrettin kirjasta The Authentic Life of Billy the Kid, väitti Billyn syntyneen marraskuun 23. päivä 1859. Ironista kyllä, päivämäärä on myös Upsonin oma syntymäpäivä.
Miksi hänestä tuli kylmäverinen tappaja? Oliko hän lainkaan tappaja?
Miguel Antonio Otero Jr, Billyn ystävä ja ihailija kirjoitti kirjassaan The Real Billy the Kid : ”Olen kuullut sanottavan, että hänellä oli hurja ja hillitsemätön temperamentti. En nähnyt milloinkaan Billyä sellaisena. Hän oli aina hymyilevä, rehti ja hyväluontoinen kun tapasimme.”
Pat Garrett antoi kirjoittamassaan kirjassa Billystä paljon vaarallisemman ja hurjemman kuvan, jotta itse vaikuttaisi sankarillisemmalta jahdatessaan vaarallista lainsuojatonta. Tämän pohjalta oli ’roskaromaanien’ kirjoittajilla helppo luoda myytti Billy the Kidistä.
Billyn kerrottiin ampuneen 21 ihmistä , yhden jokaista elinvuottaan kohden. Tosin Kid ei ollut vielä täyttänyt 21 vuotta, (jos uskomme Ash Upsonia) kun Garrettin ampuma luoti surmasi nuorukaisen. Kidin tiedetään ampuneen neljä miestä ja osallistuneen 5-6 muuhun ampumiseen.
Billy the Kidin aikalaisten kertomukset ja kuvaukset hänestä ovat useasti ristiriidassa keskenään. Ainoa varmasti oikeaksi todistettu valokuva Billy the Kidistä antaa kuvan lyhyestä, pulleasta ja rumannäköisestä nuorukaisesta. Pete Maxwellin sisar Paulita, jonka uskotaan olleen yksi Billyn tyttöystävistä, sanoi aikoinaan: ”En milloinkaan ole pitänyt tuosta valokuvasta, mielestäni se ei tee oikeutta Billylle.”
27. joulukuuta 1881 Las Vegas Gazette kirjoitti Kidistä ja kertoi muun muassa seuraavaa – hänen pituutensa oli viisi jalkaa ja yhdeksän tuumaa, hän oli hoikkarakenteinen ja vetreä, hänellä oli vilpittömät ja avoimet kasvot, ja hän näytti koulupojalta. Billyn hiukset ja iho olivat vaaleat. Kaiken kaikkiaan hän oli melko mukavan näköinen nuorukainen - vain hänen kaksi etuhammastaan olivat ulkonevat kuin oravalla.
Valokuva vahvistaa Billyn aikalaistensa kuvauksen hänen hampaistaan. Billystä sanottiin: ”Hän pystyi syömään kurpitsaa aidan raosta.”
Billyn ystävä ja yksi Regulatoreista Frank B. Coe kertoi Kidistä 16. syyskuuta 1923 ilmestyneessä El Paso Timesissä: ”Tapasin Billy Bonneyn ensimmäisen kerran syksyllä 1877, kun hän tuli ranchilleni Ruidosoon kysymään töitä. Hän näytti kovin nuorelta. Noina aikoina hän käytti paljon aikaa revolveriensa puhdistamiseen. Hän oli tarkka rahoistaan, paitsi hankkiessaan ammuksia, joita oli tuolloin niukasti, ja näytti siltä, että hän jopa taisteli saadakseen niitä. Billy käytti ammuksia kymmenen kertaa enemmän kuin me muut.”
Tascosassa kerrotaan tarinaa Billyn, Bat Mastersonin ja Temple Houstonin kilpa-ammunnasta, jossa he yrittivät osua purutupakkarasiaan. Tarinan mukaan Houston ampui 20 askeleen päästä osuen ’häränsilmään’ . Billy, jonka oli määrä ampua seuraavana, mumisi: ”Quien lo haja mejor?” (Kuka voisi ampua paremmin?), ja käveli pois. Tarina on kuitenkin puhdasta fiktiota, sillä Houstonin saapuessa ensimmäistä kertaa Tascosaan, Billy oli jo kuollut, ja Masterson toimi lainvalvojana Coloradossa. Kid kyllä oleskeli Tascosassa 1870-luvun puolivälissä. Kaupunkilaiset muistivat Billyn miehenä, joka joi vähän ja nautti nuorten señoritojen seurasta tansseissa.
Jotkut muistelevat hänen juoneen satunnaisesti, muttei milloinkaan hurjasti. Joi tai ei, kaikki jotka hänet tunsivat, tiesivät että Billy oli hyvä tanssija.
Frank B. Coe kertoi: ”Hän oli naisten mies, meksikolaiset tytöt olivat hulluina häneen. Hän puhui hyvin heidän kieltään ja tanssi loistavasti. Billy oli kuin yksi heistä.”
Paulita Maxwell kertoi kirjailija Walter Noble Burnsille: ”Hän kiehtoi monia naisia. Kaikkialla Pecosissa nuoret señoritat ylpeilivät tuntevansa hänet sydänystävänään.”
Billyn tuttava Lorencita Herrera Miranda kertoi vuonna 1939: ”Billy the Kid kävi usein kodissamme vierailulla, joimme monasti yhdessä kahvia. Pidimme hänestä paljon. Kaikki täällä pitivät hänestä.”
Se kuinka hyvin Pat Garrett ja Billy the Kid tunsivat toisensa tulee olemaan väittelyn aiheena luultavasti ikuisuuden.
Monet jotka elivät tuolloin Old Fort Sumnerissa sanoivat, että he olivat erottamattomia. Paulita Maxwell kertoi, että Garrett oli Billyn läheinen ystävä ja tunsi myös jokaisen hänen porukastaan. Meksikolaiset kutsuivat Pat Garrettia Juan Largoksi, (Pitkä Jussi) sillä Garrettilla oli pituutta 6’4’’ ja Billyä (5’9’’) Little Casinoksi (Pikku Peluriksi).
Garrett väitti olevansa vain hyvän päivän tuttu Billy Bonneyn kanssa. Joidenkin oli silti vaikea niellä väitettä, sillä yleisesti tiedettiin Kidin seurustelleen Mrs. Garrettin sisaren kanssa.
Billy the Kidin uskottiin pitkään olleen vasenkätinen. Erehdys johtui valokuvasta, jossa Billyllä on vasemmalla lonkallaan revolveri. Kyseinen valokuva on ns. ferrotype-kuva, joka on aina peilikuva. Se on otettu 4 linssisellä kameralla. Billyn uskotaan maksaneen 25 centtiä noista neljästä kuvasta, joista kaksi on vielä olemassa.
Kun tarkastelee kuvaa huomaa negatiivivirheet hänen villapaitansa ja liivinsä napituksesta – napitus on ’naisten’ puolella. Myös vyön solki on väärinpäin. Myös tuohon aikaan pelureiden suosima sormus, jota pidettiin vasemman käden pikkusormessa, paljastaa virheen.
Morris & Goscinny vihjasivat sarjakuva-albumissaan Lucky Luke / Billy the Kid Pikku Nappula, Kidin pitävän makeisista. Vihjaukselle on perusteet: Miguel I. Otero kertoi: ”Santa Fessä me pääsimme tapaamaan häntä vankilaan. Veimme hänelle tupakkaa, purukumia, pähkinöitä ja makeisia. Billy piti todellakin makeisista ja hän pyysi, että toisimme niitä hänelle niin paljon kuin pystyisimme.”
Kip McKinney, joka oli Garrettin mukana kun tämä ampui Billy the Kidin, kertoi myöhemmin luottamuksellisesti ystävälleen Frederick William Greylle, että Garrett tiesi Billyn tapaavan rakastettunsa Pete Maxwellin talossa ja odotti valmiina sohvan takana ampuakseen Kidin. McKinney sanoi, että Pat Garrett ampui Billyn kuin koiran.
Jesus Silva kertoi: ”Me kannoimme Billyn ruumiin puusepän liikkeeseen ja laskimme hänet pöydällä. Suuri joukko hänen ystäviään kerääntyi sinne yöksi ruumiinvalvojaisiin sytyttäen hänelle kynttilät.”
Pat Garrett, John Poe ja Kip McKinney eivät myöskään nukkuneet tuona yönä vaan he valvoivat aseet valmiina, kauhistuneina odottaen Billyn ystävien mahdollista kostoa.
Jesus Silva jatkaa: ”Aamulla me valmistimme raakalaudasta arkun ja siirsimme hänet siihen. Iltapäivällä kaivoimme haudan ja hautasimme hänet vanhalle sotilashautausmaalle Tom O’Folliardin ja Charlie Bowdren, ystävien viereen.”
”En ole koskaan ollut minkään koplan pomo – Olen aina ollut vain Billy.”
- Henry McCarty
Jari Teilas
Lähdeteokset:
Bob Boze Bell – ”The Illustrated Life and Times of Billy the Kid”
Frederick Nolan – “The West of the Billy the Kid”
Jari
Billy the Kid
”Pimeydessä kuolema kyyristyi valmiina odottamaan”
- Walter Noble Burns
Kun Pat Garrett ampui pimeydestä Billy the Kidin Pete Maxwellin asunnon makuuhuoneessa Old Fort Sumnerissa 14. heinäkuuta 1881, vain kuusi viikkoa myöhemmin ilmestyi jo ensimmäinen elämänkerta Billy the Kidistä, nuoresta lainsuojattomasta, joka kuoli huulillaan kysymys: ”Quien es?” (Kuka siellä?)
Vaikka Billy the Kidistä on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja lehtiartikkeleita, kuvattu monia elokuvia ja sävelletty musiikkia, tehty jopa baletti, yllättävää kyllä, hänestä itse asiassa tiedetään hyvin vähän. Hänen oletetaan syntyneen New Yorkissa, mutta jotkut nykyhistorioitsijat uskovat Kidin syntyneen Indianassa. Varmaa on kuitenkin, että hänen oikea nimensä oli Henry McCarty ja että hän käytti useita peitenimiä kuten, Kid Antrim, William H. Bonney, Billy Bonney ja Billy the Kid. Mutta milloinkaan hän ei kutsunut itseään Billy the Kidiksi. Myöskään hänen syntymäaikaansa ei tiedetä varmasti. Ash Upson, joka kirjoitti suurimman osan Pat Garrettin kirjasta The Authentic Life of Billy the Kid, väitti Billyn syntyneen marraskuun 23. päivä 1859. Ironista kyllä, päivämäärä on myös Upsonin oma syntymäpäivä.
Miksi hänestä tuli kylmäverinen tappaja? Oliko hän lainkaan tappaja?
Miguel Antonio Otero Jr, Billyn ystävä ja ihailija kirjoitti kirjassaan The Real Billy the Kid : ”Olen kuullut sanottavan, että hänellä oli hurja ja hillitsemätön temperamentti. En nähnyt milloinkaan Billyä sellaisena. Hän oli aina hymyilevä, rehti ja hyväluontoinen kun tapasimme.”
Pat Garrett antoi kirjoittamassaan kirjassa Billystä paljon vaarallisemman ja hurjemman kuvan, jotta itse vaikuttaisi sankarillisemmalta jahdatessaan vaarallista lainsuojatonta. Tämän pohjalta oli ’roskaromaanien’ kirjoittajilla helppo luoda myytti Billy the Kidistä.
Billyn kerrottiin ampuneen 21 ihmistä , yhden jokaista elinvuottaan kohden. Tosin Kid ei ollut vielä täyttänyt 21 vuotta, (jos uskomme Ash Upsonia) kun Garrettin ampuma luoti surmasi nuorukaisen. Kidin tiedetään ampuneen neljä miestä ja osallistuneen 5-6 muuhun ampumiseen.
Billy the Kidin aikalaisten kertomukset ja kuvaukset hänestä ovat useasti ristiriidassa keskenään. Ainoa varmasti oikeaksi todistettu valokuva Billy the Kidistä antaa kuvan lyhyestä, pulleasta ja rumannäköisestä nuorukaisesta. Pete Maxwellin sisar Paulita, jonka uskotaan olleen yksi Billyn tyttöystävistä, sanoi aikoinaan: ”En milloinkaan ole pitänyt tuosta valokuvasta, mielestäni se ei tee oikeutta Billylle.”
27. joulukuuta 1881 Las Vegas Gazette kirjoitti Kidistä ja kertoi muun muassa seuraavaa – hänen pituutensa oli viisi jalkaa ja yhdeksän tuumaa, hän oli hoikkarakenteinen ja vetreä, hänellä oli vilpittömät ja avoimet kasvot, ja hän näytti koulupojalta. Billyn hiukset ja iho olivat vaaleat. Kaiken kaikkiaan hän oli melko mukavan näköinen nuorukainen - vain hänen kaksi etuhammastaan olivat ulkonevat kuin oravalla.
Valokuva vahvistaa Billyn aikalaistensa kuvauksen hänen hampaistaan. Billystä sanottiin: ”Hän pystyi syömään kurpitsaa aidan raosta.”
Billyn ystävä ja yksi Regulatoreista Frank B. Coe kertoi Kidistä 16. syyskuuta 1923 ilmestyneessä El Paso Timesissä: ”Tapasin Billy Bonneyn ensimmäisen kerran syksyllä 1877, kun hän tuli ranchilleni Ruidosoon kysymään töitä. Hän näytti kovin nuorelta. Noina aikoina hän käytti paljon aikaa revolveriensa puhdistamiseen. Hän oli tarkka rahoistaan, paitsi hankkiessaan ammuksia, joita oli tuolloin niukasti, ja näytti siltä, että hän jopa taisteli saadakseen niitä. Billy käytti ammuksia kymmenen kertaa enemmän kuin me muut.”
Tascosassa kerrotaan tarinaa Billyn, Bat Mastersonin ja Temple Houstonin kilpa-ammunnasta, jossa he yrittivät osua purutupakkarasiaan. Tarinan mukaan Houston ampui 20 askeleen päästä osuen ’häränsilmään’ . Billy, jonka oli määrä ampua seuraavana, mumisi: ”Quien lo haja mejor?” (Kuka voisi ampua paremmin?), ja käveli pois. Tarina on kuitenkin puhdasta fiktiota, sillä Houstonin saapuessa ensimmäistä kertaa Tascosaan, Billy oli jo kuollut, ja Masterson toimi lainvalvojana Coloradossa. Kid kyllä oleskeli Tascosassa 1870-luvun puolivälissä. Kaupunkilaiset muistivat Billyn miehenä, joka joi vähän ja nautti nuorten señoritojen seurasta tansseissa.
Jotkut muistelevat hänen juoneen satunnaisesti, muttei milloinkaan hurjasti. Joi tai ei, kaikki jotka hänet tunsivat, tiesivät että Billy oli hyvä tanssija.
Frank B. Coe kertoi: ”Hän oli naisten mies, meksikolaiset tytöt olivat hulluina häneen. Hän puhui hyvin heidän kieltään ja tanssi loistavasti. Billy oli kuin yksi heistä.”
Paulita Maxwell kertoi kirjailija Walter Noble Burnsille: ”Hän kiehtoi monia naisia. Kaikkialla Pecosissa nuoret señoritat ylpeilivät tuntevansa hänet sydänystävänään.”
Billyn tuttava Lorencita Herrera Miranda kertoi vuonna 1939: ”Billy the Kid kävi usein kodissamme vierailulla, joimme monasti yhdessä kahvia. Pidimme hänestä paljon. Kaikki täällä pitivät hänestä.”
Se kuinka hyvin Pat Garrett ja Billy the Kid tunsivat toisensa tulee olemaan väittelyn aiheena luultavasti ikuisuuden.
Monet jotka elivät tuolloin Old Fort Sumnerissa sanoivat, että he olivat erottamattomia. Paulita Maxwell kertoi, että Garrett oli Billyn läheinen ystävä ja tunsi myös jokaisen hänen porukastaan. Meksikolaiset kutsuivat Pat Garrettia Juan Largoksi, (Pitkä Jussi) sillä Garrettilla oli pituutta 6’4’’ ja Billyä (5’9’’) Little Casinoksi (Pikku Peluriksi).
Garrett väitti olevansa vain hyvän päivän tuttu Billy Bonneyn kanssa. Joidenkin oli silti vaikea niellä väitettä, sillä yleisesti tiedettiin Kidin seurustelleen Mrs. Garrettin sisaren kanssa.
Billy the Kidin uskottiin pitkään olleen vasenkätinen. Erehdys johtui valokuvasta, jossa Billyllä on vasemmalla lonkallaan revolveri. Kyseinen valokuva on ns. ferrotype-kuva, joka on aina peilikuva. Se on otettu 4 linssisellä kameralla. Billyn uskotaan maksaneen 25 centtiä noista neljästä kuvasta, joista kaksi on vielä olemassa.
Kun tarkastelee kuvaa huomaa negatiivivirheet hänen villapaitansa ja liivinsä napituksesta – napitus on ’naisten’ puolella. Myös vyön solki on väärinpäin. Myös tuohon aikaan pelureiden suosima sormus, jota pidettiin vasemman käden pikkusormessa, paljastaa virheen.
Morris & Goscinny vihjasivat sarjakuva-albumissaan Lucky Luke / Billy the Kid Pikku Nappula, Kidin pitävän makeisista. Vihjaukselle on perusteet: Miguel I. Otero kertoi: ”Santa Fessä me pääsimme tapaamaan häntä vankilaan. Veimme hänelle tupakkaa, purukumia, pähkinöitä ja makeisia. Billy piti todellakin makeisista ja hän pyysi, että toisimme niitä hänelle niin paljon kuin pystyisimme.”
Kip McKinney, joka oli Garrettin mukana kun tämä ampui Billy the Kidin, kertoi myöhemmin luottamuksellisesti ystävälleen Frederick William Greylle, että Garrett tiesi Billyn tapaavan rakastettunsa Pete Maxwellin talossa ja odotti valmiina sohvan takana ampuakseen Kidin. McKinney sanoi, että Pat Garrett ampui Billyn kuin koiran.
Jesus Silva kertoi: ”Me kannoimme Billyn ruumiin puusepän liikkeeseen ja laskimme hänet pöydällä. Suuri joukko hänen ystäviään kerääntyi sinne yöksi ruumiinvalvojaisiin sytyttäen hänelle kynttilät.”
Pat Garrett, John Poe ja Kip McKinney eivät myöskään nukkuneet tuona yönä vaan he valvoivat aseet valmiina, kauhistuneina odottaen Billyn ystävien mahdollista kostoa.
Jesus Silva jatkaa: ”Aamulla me valmistimme raakalaudasta arkun ja siirsimme hänet siihen. Iltapäivällä kaivoimme haudan ja hautasimme hänet vanhalle sotilashautausmaalle Tom O’Folliardin ja Charlie Bowdren, ystävien viereen.”
”En ole koskaan ollut minkään koplan pomo – Olen aina ollut vain Billy.”
- Henry McCarty
Jari Teilas
Lähdeteokset:
Bob Boze Bell – ”The Illustrated Life and Times of Billy the Kid”
Frederick Nolan – “The West of the Billy the Kid”
Jari
Jari Teilas
Re: Quien es?
Laittakaahan Googlen kuvahakuun hakusanaksi "Little Cassino", nimenomaan kahdella ässällä kirjoitettuna ja lainausmerkeissä.Jari Teilas kirjoitti: Meksikolaiset kutsuivat Pat Garrettia Juan Largoksi, (Pitkä Jussi) sillä Garrettilla oli pituutta 6’4’’ ja Billyä (5’9’’) Little Casinoksi (Pikku Peluriksi).
-
Jari Teilas
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Re: Quien es?
Peter (Pete) Menard Maxwell (1848 – 1898)
Kuuluisan Lucien Maxwellin ja hänen vaimonsa Ana de la Luz Maxwellin
poika Pete syntyi Taosissa Uudessa Meksikossa. Hän oli perheen
yhdeksästä lapsesta vanhin. 1860 –luvun lopulla Lucien Maxwell
lunasti maapalasen Fort Sumnerista Yhdysvaltain hallitukselta ja
muutti perheensä kanssa sinne asumaan vuonna 1871. (ennen muuttoaan
Fort Sumnerin liepeille Lucien oli kerran omistanut 1000 hevosta,
karjaa hänellä oli 10,000 ja lampaita yli 40,000.)
Kun tämä entinen Kit Carsonin ystävä kuoli vuonna 1875 Pete
kävi "puikkoihin". Perhe asusteli suuressa rakennuksessa Fort
Sumnerissa, jossa sen eräässä siivessä asui myös armeijan päällystöä.
Lincolnin piirikunnan –sodassa Pete Maxwell ystävystyi Billy the
Kidin ja Regulaattoreiden kanssa, jotka olivat paenneet Fort
Sumneriin. Maxwell oli jopa työllistänyt Charles Bowdren ja Doc
Scurlockin karjatilalleen karjapaimenikseen. Tilalla "paiski" hommia
myös eräs pitkäsäärinen entinen puhvelinmetsästäjä Pat Garrett,
mutta Pete potki miestä pian persauksille sillä tämä jäi kiinni
varastellessaan Maxwellille kuulunutta karjaa.
Kerrotaan, että Peten ystävyys Kidin kanssa viileni kun Pete
ymmärsi, että Kid heilasteli hänen pikkusiskonsa Paulitan kanssa,
joka kantoi sisällään lasta, jonka oletettavasti Kidin oli alulle
saattanut.
Huone, jossa Pat Garrett surmasi Billy the Kidin 14. heinäkuuta 1881
oli Pete Maxwellin makuuhuone.
Historioitsijat ovatkin heittäneet ilmoille teorian, että juuri Pete
kavalsi Kidin olinpaikan Garrettille, sillä halusi saada kerrasta
poikki Paulitan ja Kidin suhteen.
Pete Maxwell kuoli Fort Sumnerissa kesällä 1898.
Jari
Kuuluisan Lucien Maxwellin ja hänen vaimonsa Ana de la Luz Maxwellin
poika Pete syntyi Taosissa Uudessa Meksikossa. Hän oli perheen
yhdeksästä lapsesta vanhin. 1860 –luvun lopulla Lucien Maxwell
lunasti maapalasen Fort Sumnerista Yhdysvaltain hallitukselta ja
muutti perheensä kanssa sinne asumaan vuonna 1871. (ennen muuttoaan
Fort Sumnerin liepeille Lucien oli kerran omistanut 1000 hevosta,
karjaa hänellä oli 10,000 ja lampaita yli 40,000.)
Kun tämä entinen Kit Carsonin ystävä kuoli vuonna 1875 Pete
kävi "puikkoihin". Perhe asusteli suuressa rakennuksessa Fort
Sumnerissa, jossa sen eräässä siivessä asui myös armeijan päällystöä.
Lincolnin piirikunnan –sodassa Pete Maxwell ystävystyi Billy the
Kidin ja Regulaattoreiden kanssa, jotka olivat paenneet Fort
Sumneriin. Maxwell oli jopa työllistänyt Charles Bowdren ja Doc
Scurlockin karjatilalleen karjapaimenikseen. Tilalla "paiski" hommia
myös eräs pitkäsäärinen entinen puhvelinmetsästäjä Pat Garrett,
mutta Pete potki miestä pian persauksille sillä tämä jäi kiinni
varastellessaan Maxwellille kuulunutta karjaa.
Kerrotaan, että Peten ystävyys Kidin kanssa viileni kun Pete
ymmärsi, että Kid heilasteli hänen pikkusiskonsa Paulitan kanssa,
joka kantoi sisällään lasta, jonka oletettavasti Kidin oli alulle
saattanut.
Huone, jossa Pat Garrett surmasi Billy the Kidin 14. heinäkuuta 1881
oli Pete Maxwellin makuuhuone.
Historioitsijat ovatkin heittäneet ilmoille teorian, että juuri Pete
kavalsi Kidin olinpaikan Garrettille, sillä halusi saada kerrasta
poikki Paulitan ja Kidin suhteen.
Pete Maxwell kuoli Fort Sumnerissa kesällä 1898.
Jari
Jari Teilas
-
Jari Teilas
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Re: Quien es?
Robert (Pecos Bob) Olinger (1850 – 1881)
Bob Olinger syntyi oletettavasti Delphissä Indianassa. Bob varttui intiaaniterritoriossa perheen muutettua sinne.
Isoveli John Wallace asettuessa vuonna 1876 Lincolnin piirikuntaan Bob painatteli veljensä jalanjäljissä Lincolniin. Pian veljekset liittyivät karjaa varastelevaan ns. Seven Rivers Warriors'iin.
Lincolnin piirikunnan –sodassa veljekset "vuokrasivat tietotaitonsa" Murphyn & Dolanin –puolelle.
Bob tappoi Lincolnin -sodan päätyttyä erään Seven Rivers Warriorsiin kuuluneen jäsenen, John Jonesin. Jones (Kidin hyvä ystävä) taas oli aiemmin tappanut Olingerin hyvän ystävän, pahamaineisen Bob Beckwithin John –veljen.
Ns. viiden päivän –sodassa Olingerin toinen ystävä ja John Beckwithin veli Robert (Bob) sai myös surmansa. Bob Olinger oli sitä mieltä, että tappaja oli Kid ja Olingerin viha Kidiä kohtaan vain syveni.
Bob Olinger tunnettiin Lincolnissa öykkärin ja tappelijan maineestaan. Hänen tiedettiin myös osallistuneen useisiin miestappoihin, mutta näyttöä tapauksista ei ollut tarpeeksi.
Bob kihlautui vuonna 1880 Lilly Ann Caseyn kanssa. Olinger oli toinen Billy the Kidin vartioista (toinen oli J. W. Bell) Lincolnin oikeustalolla vuonna 1881 kun Kid teki kuuluisan pakonsa tappaen molemmat vartijansa. Bob Olinger oli ostanut varta vasten itselleen uuden haulikon vartioidakseen sillä Kidiä. Ase on museoituna Texas Rangers of Fameen, Wacossa Teksasissa.
Kun Kid oli ensin tehnyt selvän J. W. Bellistä, laukauksen kuullut Bob Olinger kiiruhti juoksujalkaa Wortley –hotellista, jossa oli lounaalla katsomaan mitä oli tekeillä (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....). Billy the Kid odotti Olingeria oikeustalon totisenkerroksen tasanteella ja kun isokokoinen lainvartija ilmestyi näkyville Kid huikkasi tälle (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....) "Hello Bob" ja tyhjensi Olingerin haulikon molemmat piipulliset Bob Olingeriin. Tässä todellisuus poikkesi elokuvasta, sillä Olinger ei suinkaan ollut ladannut asettaan kolikoilla kuten elokuvassa. Todellisuudessa Bob Olingerin ropasta löytyi 36 haulia.
Todellisuus ja elokuva kulkivat sitten taas käsikädessä sillä Kid todellakin rikkoi haulikon tukin iskien sen rappusten kaiteeseen ärähtäen: "You damned sonofabitch! You won't corral me with that!."
Jari
Bob Olinger syntyi oletettavasti Delphissä Indianassa. Bob varttui intiaaniterritoriossa perheen muutettua sinne.
Isoveli John Wallace asettuessa vuonna 1876 Lincolnin piirikuntaan Bob painatteli veljensä jalanjäljissä Lincolniin. Pian veljekset liittyivät karjaa varastelevaan ns. Seven Rivers Warriors'iin.
Lincolnin piirikunnan –sodassa veljekset "vuokrasivat tietotaitonsa" Murphyn & Dolanin –puolelle.
Bob tappoi Lincolnin -sodan päätyttyä erään Seven Rivers Warriorsiin kuuluneen jäsenen, John Jonesin. Jones (Kidin hyvä ystävä) taas oli aiemmin tappanut Olingerin hyvän ystävän, pahamaineisen Bob Beckwithin John –veljen.
Ns. viiden päivän –sodassa Olingerin toinen ystävä ja John Beckwithin veli Robert (Bob) sai myös surmansa. Bob Olinger oli sitä mieltä, että tappaja oli Kid ja Olingerin viha Kidiä kohtaan vain syveni.
Bob Olinger tunnettiin Lincolnissa öykkärin ja tappelijan maineestaan. Hänen tiedettiin myös osallistuneen useisiin miestappoihin, mutta näyttöä tapauksista ei ollut tarpeeksi.
Bob kihlautui vuonna 1880 Lilly Ann Caseyn kanssa. Olinger oli toinen Billy the Kidin vartioista (toinen oli J. W. Bell) Lincolnin oikeustalolla vuonna 1881 kun Kid teki kuuluisan pakonsa tappaen molemmat vartijansa. Bob Olinger oli ostanut varta vasten itselleen uuden haulikon vartioidakseen sillä Kidiä. Ase on museoituna Texas Rangers of Fameen, Wacossa Teksasissa.
Kun Kid oli ensin tehnyt selvän J. W. Bellistä, laukauksen kuullut Bob Olinger kiiruhti juoksujalkaa Wortley –hotellista, jossa oli lounaalla katsomaan mitä oli tekeillä (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....). Billy the Kid odotti Olingeria oikeustalon totisenkerroksen tasanteella ja kun isokokoinen lainvartija ilmestyi näkyville Kid huikkasi tälle (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....) "Hello Bob" ja tyhjensi Olingerin haulikon molemmat piipulliset Bob Olingeriin. Tässä todellisuus poikkesi elokuvasta, sillä Olinger ei suinkaan ollut ladannut asettaan kolikoilla kuten elokuvassa. Todellisuudessa Bob Olingerin ropasta löytyi 36 haulia.
Todellisuus ja elokuva kulkivat sitten taas käsikädessä sillä Kid todellakin rikkoi haulikon tukin iskien sen rappusten kaiteeseen ärähtäen: "You damned sonofabitch! You won't corral me with that!."
Jari
Jari Teilas
-
Jari Teilas
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Re: Quien es?
Charles Bowdre (1848 –1880)
Billy the Kidin ystävä Charles Bowdre syntyi joko Missisipissä tai Tennesseessä, lähteistä riippuen.
Hän tuli Uuteen – Meksikoon ensimmäisen kerran vuonna 1876 yhtenä etsintäpartioon kuuluneista miehistä, jotka jäljittivät hevosvarkaita.
Vuonna 1877 ollessaan Dodge Cityssä, Charles oli syytettynä joistakin melko vaatimattomista rikkeistään. Näiden sakkorangaistuksien ja kaupungista poisajon jälkeen hänet nähtiin Fort Griffinissä Teksasissa ja myöhemmin Teksasin "Pannunvarressa". Uudessa – Meksikossa ollessaan hänen on tiedetty työskennelleen Pete Maxwellin tilalla.
Työskennellessään Yerben karjatilalla 20 mailia Lincolnista pohjoiseen Charles Bowdre ystävystyi Tom O'Foliardin, Tom Pickettin sekä Billy the Kidin kanssa ja hänestä tuli Kidin yksi lähimmistä ystävistä.
Huhtikuussa 1878 Charles Bowdre ampui Andrew L. (Buckshot) Robertsin Blazer Mill'issä. "Regulaattorit" olivat tulleet pidättämään "Buckshot" Robertsia epäiltynä yhtenä osallisena John Tunstallin murhaan. Kun Bowdre oli osoitellut aseellaan Robertsia ja kehottanut miestä antautumaan, oli tämä karskisti tokaissut vain, että "nyt homo pienenpää suuta". Miehet olivat ampuneet samanaikaisesti. Robertsin luoti osui Bowdren vyönsolkeen rikkoen sen ja jatkaen matkaansa vaurioittaen regulaattori Frank Coen liipaisinsormea. Bowdren ampuma kuula osui Robertsia juuri navan alle. Buckshot Roberts "naulitsi" vielä muutaman regulaattorin, ennen kuin kuoli Charles Bowdren ampuman luodin seurauksena.
Kerrotaan, että Charles Bowdre toimi "regulaattoreiden – johtajana ns. viiden päivän –sodassa Alexander McSween talon piirityksessä Lincolnissa Uudessa – Meksikossa 14 – 19 heinäkuuta 1878.
Joulukuussa 1880 Pat Garrett johti 13 –miehisen etsintäpartion keskiyöllä Stinking Springsiin. Nimettömän ilmiannon perusteella siellä lymysi piilossa Billy the Kid. Garrett saartoi miehineen kivisen rakennuksen, jossa Kid majaili. Tapaus oli hiukan epäselvä. Historioitsijat olettavat, että Charles Bowdre kuoli tuolloin "vahingossa". Nimittäin mies, joka tuolloin astui aamutuimaan ulos rakennuksesta oli Charles Bowdre. Hän käytti epäonnekseen sillä kertaa samanlaista hattua kuin Billy the Kid yleensä. Luultavaa olikin, että Garrett oletti, että tulija oli Kid ja antoi miehilleen määräyksen ampua. Useat luodit puhkoivat täysin yllättyneen Bowdren. Hän paiskautui takaisin sisälle rakennukseen (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....)Kid sanoi Bowdrelle, että tämä kuolisi, mutta hänen kannattaisi ottaa muutama huoranpenikka mukaansa (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....) Charles Bowdre ammuttiin täyteen lyijyä hänen ilmestyessään uudelleen oviaukkoon. Charles Bowdre kantoi tuolloin rintataskussaan valokuvaa, jossa hänet oli kuvattuna morsiamensa kanssa. Valokuva on edelleen tallella ja siitä voi havaita veritahrat, jotka tuolloin tulivat.
Dan L. Thrapp kirjassaan Encyclopedia of Frontier Biography kuvaa Bowdren hoikaksi ja luisevaksi kaveriksi, jolla oli hiekanväriset viikset ja korkea ohimo. Dan Thrappin mukaan Bowdre käytti kesät talvet komeaa mustaa hattua ja liivejä. Hän oli peloton, mukava heppu, josta yleisesti pidettiin ja hänellä oli paljon ystäviä.
Charles Bowdre on haudattu Fort Sumneriin.
Jari
Billy the Kidin ystävä Charles Bowdre syntyi joko Missisipissä tai Tennesseessä, lähteistä riippuen.
Hän tuli Uuteen – Meksikoon ensimmäisen kerran vuonna 1876 yhtenä etsintäpartioon kuuluneista miehistä, jotka jäljittivät hevosvarkaita.
Vuonna 1877 ollessaan Dodge Cityssä, Charles oli syytettynä joistakin melko vaatimattomista rikkeistään. Näiden sakkorangaistuksien ja kaupungista poisajon jälkeen hänet nähtiin Fort Griffinissä Teksasissa ja myöhemmin Teksasin "Pannunvarressa". Uudessa – Meksikossa ollessaan hänen on tiedetty työskennelleen Pete Maxwellin tilalla.
Työskennellessään Yerben karjatilalla 20 mailia Lincolnista pohjoiseen Charles Bowdre ystävystyi Tom O'Foliardin, Tom Pickettin sekä Billy the Kidin kanssa ja hänestä tuli Kidin yksi lähimmistä ystävistä.
Huhtikuussa 1878 Charles Bowdre ampui Andrew L. (Buckshot) Robertsin Blazer Mill'issä. "Regulaattorit" olivat tulleet pidättämään "Buckshot" Robertsia epäiltynä yhtenä osallisena John Tunstallin murhaan. Kun Bowdre oli osoitellut aseellaan Robertsia ja kehottanut miestä antautumaan, oli tämä karskisti tokaissut vain, että "nyt homo pienenpää suuta". Miehet olivat ampuneet samanaikaisesti. Robertsin luoti osui Bowdren vyönsolkeen rikkoen sen ja jatkaen matkaansa vaurioittaen regulaattori Frank Coen liipaisinsormea. Bowdren ampuma kuula osui Robertsia juuri navan alle. Buckshot Roberts "naulitsi" vielä muutaman regulaattorin, ennen kuin kuoli Charles Bowdren ampuman luodin seurauksena.
Kerrotaan, että Charles Bowdre toimi "regulaattoreiden – johtajana ns. viiden päivän –sodassa Alexander McSween talon piirityksessä Lincolnissa Uudessa – Meksikossa 14 – 19 heinäkuuta 1878.
Joulukuussa 1880 Pat Garrett johti 13 –miehisen etsintäpartion keskiyöllä Stinking Springsiin. Nimettömän ilmiannon perusteella siellä lymysi piilossa Billy the Kid. Garrett saartoi miehineen kivisen rakennuksen, jossa Kid majaili. Tapaus oli hiukan epäselvä. Historioitsijat olettavat, että Charles Bowdre kuoli tuolloin "vahingossa". Nimittäin mies, joka tuolloin astui aamutuimaan ulos rakennuksesta oli Charles Bowdre. Hän käytti epäonnekseen sillä kertaa samanlaista hattua kuin Billy the Kid yleensä. Luultavaa olikin, että Garrett oletti, että tulija oli Kid ja antoi miehilleen määräyksen ampua. Useat luodit puhkoivat täysin yllättyneen Bowdren. Hän paiskautui takaisin sisälle rakennukseen (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....)Kid sanoi Bowdrelle, että tämä kuolisi, mutta hänen kannattaisi ottaa muutama huoranpenikka mukaansa (aivan kuten elokuvassa Pat Garrett.....) Charles Bowdre ammuttiin täyteen lyijyä hänen ilmestyessään uudelleen oviaukkoon. Charles Bowdre kantoi tuolloin rintataskussaan valokuvaa, jossa hänet oli kuvattuna morsiamensa kanssa. Valokuva on edelleen tallella ja siitä voi havaita veritahrat, jotka tuolloin tulivat.
Dan L. Thrapp kirjassaan Encyclopedia of Frontier Biography kuvaa Bowdren hoikaksi ja luisevaksi kaveriksi, jolla oli hiekanväriset viikset ja korkea ohimo. Dan Thrappin mukaan Bowdre käytti kesät talvet komeaa mustaa hattua ja liivejä. Hän oli peloton, mukava heppu, josta yleisesti pidettiin ja hänellä oli paljon ystäviä.
Charles Bowdre on haudattu Fort Sumneriin.
Jari
Jari Teilas
-
Jari Teilas
- Viestit: 2476
- Liittynyt: La 24.03.2007 13:56
Re: Quien es?
James W. Bell (1842 –1881)
Kun elokovassa Pat Garrett & Billy the Kid, Kid ampuu J. W. Bellin Lincolnin oikeustalon portaikossa, Sam Peckinpah antaa katsojan ymmärtää, ettei Kid ei olisi tahtonut ampua lainvalvojaa, sillä tunsi ja piti Bellistä.
J.W. Bell, joka syntyi Marylandissa ilmestyi Teksasiin vuonna 1875 ja liittyi kuuluisaan Texas Rangers'iin. Hän oli mukana monilla kapteeni Dan W. Robertsin johtamilla erikoistehtävillä toimien Frontier –pataljoonan D –komppaniassa.
Vuonna 1879 Bell liittyi O. W. Williamsin joukkueeseen, joka ylitti Staked Plainsin. Bell jäi kuitenkin "kyydistä" Tacosassa ja koetti onneaan hetken työskennellen kaivoksella lähellä Santa Fe'tä, kunnes kyllästyi tuloksettomaan luolien seinien kilkutteluun ja saapui syksyllä White Oaks'iin Uuteen Meksikoon.
Bell nimitettiin U.S. deputyksi Keleheriin ja pian hänet nähtiin myös Lincolnin piirikunnan –sodassa.
Historioitsija Dan L. Trappin mukaan J. W. Bell syytti Kidiä ystävänsä apulaissheriffi James Carlylen ( 1861 – 1880) taposta. (Carlyle kuului etsintäpartioon, jotka pidättivät Kidin ja Dave Rudabaughin Greathousessa Las Vegasin tien poskessa. James Carlyle löytyi kuolleena kolme luotia sisuksissaan.)
Näin ollen Sam Peckinpahin elokuvan mukaan Bell ja Kid, jotka leffassa siis olivat jonkinlaisessa ystävyyssuhteessa ei todellisuudessa ollut totuuden häivääkään.
On myös sanottu, ettei Kid olisi tahtonut välttämättä tappaa Belliä, mutta tilanne oli hänen kannaltaan joko tai. J. W. Bell ja vihattu Bob Olinger kuolivat saman päivän 28. huhtikuuta 1881 Lincolnissa Kidin luoteihin.
J. W. Bell on kuvattu aikalaiskertomuksissa keskikokoiseksi, miellyttävä-ääniseksi mieheksi, jolla oli vasemmasta poskesta korvaan asti ylettyvä veitsen arpi kasvoissaan.
Jari
PS. "En ollut yhdenkään jengin pomo, olen aina ollut vain pelkkä Billy." -Billy the Kid
"Yks neuvo, älä koskaan ryhdy tappamaan!" – Billy the Kid
"En pelkää kuolla taistelussa mies miestä vastaan, mutta en halua tulla tapetuksi koiran lailla ilman asetta." – Billy the Kid
"Lincolnin piirikunnan –sodassa kuoli kolmen vuoden aikana parisataa kaveria, mutta minä en vittu tappanut niitä kaikkia!" – Billy the Kid
"Quien es? Quien es, Pete?" – Billy the Kid
Kun elokovassa Pat Garrett & Billy the Kid, Kid ampuu J. W. Bellin Lincolnin oikeustalon portaikossa, Sam Peckinpah antaa katsojan ymmärtää, ettei Kid ei olisi tahtonut ampua lainvalvojaa, sillä tunsi ja piti Bellistä.
J.W. Bell, joka syntyi Marylandissa ilmestyi Teksasiin vuonna 1875 ja liittyi kuuluisaan Texas Rangers'iin. Hän oli mukana monilla kapteeni Dan W. Robertsin johtamilla erikoistehtävillä toimien Frontier –pataljoonan D –komppaniassa.
Vuonna 1879 Bell liittyi O. W. Williamsin joukkueeseen, joka ylitti Staked Plainsin. Bell jäi kuitenkin "kyydistä" Tacosassa ja koetti onneaan hetken työskennellen kaivoksella lähellä Santa Fe'tä, kunnes kyllästyi tuloksettomaan luolien seinien kilkutteluun ja saapui syksyllä White Oaks'iin Uuteen Meksikoon.
Bell nimitettiin U.S. deputyksi Keleheriin ja pian hänet nähtiin myös Lincolnin piirikunnan –sodassa.
Historioitsija Dan L. Trappin mukaan J. W. Bell syytti Kidiä ystävänsä apulaissheriffi James Carlylen ( 1861 – 1880) taposta. (Carlyle kuului etsintäpartioon, jotka pidättivät Kidin ja Dave Rudabaughin Greathousessa Las Vegasin tien poskessa. James Carlyle löytyi kuolleena kolme luotia sisuksissaan.)
Näin ollen Sam Peckinpahin elokuvan mukaan Bell ja Kid, jotka leffassa siis olivat jonkinlaisessa ystävyyssuhteessa ei todellisuudessa ollut totuuden häivääkään.
On myös sanottu, ettei Kid olisi tahtonut välttämättä tappaa Belliä, mutta tilanne oli hänen kannaltaan joko tai. J. W. Bell ja vihattu Bob Olinger kuolivat saman päivän 28. huhtikuuta 1881 Lincolnissa Kidin luoteihin.
J. W. Bell on kuvattu aikalaiskertomuksissa keskikokoiseksi, miellyttävä-ääniseksi mieheksi, jolla oli vasemmasta poskesta korvaan asti ylettyvä veitsen arpi kasvoissaan.
Jari
PS. "En ollut yhdenkään jengin pomo, olen aina ollut vain pelkkä Billy." -Billy the Kid
"Yks neuvo, älä koskaan ryhdy tappamaan!" – Billy the Kid
"En pelkää kuolla taistelussa mies miestä vastaan, mutta en halua tulla tapetuksi koiran lailla ilman asetta." – Billy the Kid
"Lincolnin piirikunnan –sodassa kuoli kolmen vuoden aikana parisataa kaveria, mutta minä en vittu tappanut niitä kaikkia!" – Billy the Kid
"Quien es? Quien es, Pete?" – Billy the Kid
Jari Teilas