Mikä kirja menossa juuri nyt?

[Haukka]

Tämä kirja tuli eilen ja juuri äsken luin sitä tunnin verran. Kyllä meni aluksi sormi suuhun. Ensimmäisillä sivuilla mainitaan quechanien kylästä siepatusta 9-vuotiaasta pojasta, josta sittemmin tulee José Serrano. Sieppaajiksi mainitaan mitä todennäköisimmin Akimel O'odhamsit. Keitä hittoja he ovat, joitakin lainsuojattomiako? Aluksi netti ei tarjoa mitään, mutta hetken selailtuani asia paljastuu. Ryöstäjät ovat pimoja, joka onkin jo paljon tutumpi nimi. Tai ovatko he sittenkin vain pimojen sukulaisia? No tuo ei ole olennaista. Joissakin paikoissa käytetyt espanjalaiset sanat ovat minulle outoja, mutta onneksi perässä mainitaan englanninkielinen vastine. Ja Maria De Los Angelesin siepanneet maricopat ovatkin jo nimeltä tuttuja, vaikken heistä vielä paljon tiedäkään. Tämän opuksen mukana tulee aika moinen määrä uutta tietoa.

Pienen alkunikottelun jälkeen kirjan lukeminen alkaa tuntua helpommalta.

[Haukka]

]Mohave-kauppamiehet kulkivat jo esihistoriallisella ajalla Tyynenmeren rannikolta Rio Granden Pueblo-alueelle asti. Channel-saarten chumashien pook, eli rahana käytetty simpukasta valmistettu helmi aloittaa myös Zappian kirjan nitomalla yhteen lounaisalueen, eteläisen syvänteen ja Kalifornia ekonomisen sekä poliittisen tilanteen. Jatkossa laajennetaan eurooppalaisten ja athapaskanien myötä ihmiskauppaan. Kirja on aika lyhyt, mutta melko tiivis paketti.

"Pookin matka"-jakso nitoo tosiaan yhteen aika laajan alueen Tyynenmeren rannikolta aina New Mexicoon ja zunien kyliin asti. Vanha tuttu intiaanien simpukkaraha tässä on kysymyksessä, mutta vain sen koillisrannoilla käytetty nimi Wambum on säilynyt historiassa. Wambum/Pookilla on useita muitakin nimiä kuten Virginian roanoke ja Pohjois Kalifornian intiaanien Aliqua chick tai chok.
Ensimmäinen eurooppalainen, joka sai kunnian pitää pookia kädessään oli espanjalainen navigaattori Hernando Alarcón. Tapahtumapaikka oli Coloradojoki ja vuosiluku 1540. Rantatörmällä pällistelleet uteliaat intiaanit tulivat lähemmäksi ja lähemmäksi Alarcónin alusta, mutta olivat äärimmäisen eläluuloisia ja eristivät seipäillä maan ja vesirajan. Kun Alarcón intoutui tekemään rauhanmerkkejä, yksi intiaaneista uskaltautui kahlaamaan veteen ja ojensi espanjalaiselle pookinsa. Lopulta miehet syleilivät toisiaan ja mielenliikutuksesta toivuttuaan Alercón antoi intiaanille vastalahjoja.

Näin siis kirja "Traders and Raiders..."

[T Tienpää]

Tuo Colorado-joen alue on kyllä korkealla mielenkiinnon kohteissa, mm. Paleoamerican Odysseyssa yksi loogisimpia teorioita on juuri alueen merkitys mantereen asutuksessa, ja tässä siis rannikkoa noin 16000 vuotta sitten kulkeneet pioneerit olisivat joutuneet Kalifornian niemimaalla kääntymään Colorado-joelle/Sonoran alueelle. Etelä-amerikkalaisten ja Anzicin dna viittaavat arkeologisten todisten lisäksi juuri tällaisen jakaantumisen tapahtuneen, ja tuosta risteyksestä aikaiset intiaanit sitten olisivat kansoittaneet etelä/keski-Amerikan lisäksi Meksikonlahden rantamat, sekä edenneet sieltä pohjoiseen ja luoteeseen sisämaahan merenpinnan nousun sun muiden tekijöiden johdosta.

Tohono ja akimel o'odhamit, eli pimat ja papagot, ovat todennäköisesti muinaisen hohokam-kulttuurin jälkeläisiä, yuman-kansojen yhteys alueen vanhempiin kulttuureihin on vielä melko epäselvää, mutta samassa toimintaympäristössä kaikki Zappian kirjan kansat pitkään toimivat.

[Haukka]

Jatkan vielä saman kirjan parissa. Ilmeisesti intiaanien "valtatiet" olivat kohtuullisen nopeakulkuisia, sillä mohave-kauppiaat tekivät neljässä päivässä noin 400 mailin rengasmatkan oman kylänsä ja Tyynenmeren rannikon chumash-kylien välillä. Sain sen käsityksen, että Coloradon syvänteen asukkaat olivat muodostuneet pääasiassa vain kahdesta kieliryhmästä: uto-asteekeista ja yumankielisistä heimoista. Eri murteita oli kymmenittäin. Ilmeisesti nämä heimot olivat aiempina aikoina elelleet suhteellisen rauhallista elämää, mutta espanjalaisten naapuruus kallisti painopisteen sotaisampaan suuntaan. Osittain tämä johtui siitä, että eurooppalaiset halusivat itselleen orjatyövoimaa. Aluksi tähän orjien lisääntyvään kysyntään vastasivat Coloradon ulkopuoliset utet ja apachet, mutta heidän esimerkkinsä upposi nopeasti mohavein ja yokutien keskuuteen, varsinkin hevosten saapumisen jälkeen. Naisten ja lasten ryöstövimman taustalla oli siis taloudellinen etu, jota monet eri heimot tavoittelivat.

Minulle aivan uusi tuttavuus oli tutkimusmatkaaja ja lähetyssaarnaaja Eusebio Francesco Kino, joka purjehti Coloradojoelle vuonna 1701. Alarcónin vierailusta oli siis kulunut jo runsaasti aikaa. Kino otettiin hyvin vastaan quechanien kylissä ja hänen kuvauksensa mukaan näiden "sisäinen maailma" näytti kaikkea muuta kuin villien alkuasukkaiden maailmalta. Kinon saapumisen aikoihin alueella oli vast'ikään muotoutunut kaksi vahvaa intiaaniliittoa, joista vahvempi Quechanien liitto suojeli Coloradoa. Maricopien liitto puolestaan hallitsi Gilan alueita. Tälle aikakaudelle merkittävä ilmiö oli se, että alueen intiaanien itsehallinto ja espanjalaisten valta olivat menossa limittäin. Jokaisen heimon oli valittava puolensa. Joko olit espanjalaisten puolella tai heitä vastaan. Maricopien liitto yritti availla hyviä suhteita espanjalaisiin.

Pidemmälle en ole kirjassa vielä päässyt, mutta kirjailija heittelee vihjeitä tulevista tapahtumista. Voin jo sanoa, hyvin koukuttava kirja. Vaatii hieman syventymistä, mutta tarjoaa tiiviissä paketissa mielenkiintoista tietoa aiheesta kiinnostuneille.

Quechan-intiaani (?)

[T Tienpää]

Päivitetään menossa oleva kirja. Odotetun kaltaista antropologiaa, osa jouhevammin kirjoitettua ja osa hieman tönkköä. Tieto on avainsana näissä teoksissa lukunautinnon ollessa sivuseikka.
Kirja käsittelee suureksi osaksi Amerikkaa, mutta pari pätkää Australiaa mahtuu mukaan, eikä Euroopan paleoliittistä kauttakaan ole unohdettu. Tuo Australia on pitkään ollut mielessä, mutta se ajan puute estää lähemmän tarkastelun, hyvä että jotain pientä sieltäkin suunnalta näissä viimeisissä kirjoissa ollut...

[Haukka]

Ei ole vielä menossa, mutta tuollainen tuli perjantaina



Luettavana ollut Zappian Traders and Raiders oli hyvä. Mielenkiintoista tietoa oli tarjolla vähän joka sivulla ja lyhyydestään huolimatta kirja oli melkoinen tietopommi. Minulle suurin osa noista tapahtumista oli vieraita, samoin useimmat kirjassa mainitut henkilöt. Tämä alue oli ikäänkuin jäänyt vähän syrjään, mutta nyt siihen tuli korjaus. Päähuomio kiinnittyi kuitenkin chumasheihin, jotka eivät kuuluneet koko Coloradon syvänteen kulttuurialueeseen. Mohavet ja heidän naapurinsa osoittautuivat myös mielenkiintoisiksi tuttavuuksiksi ja tuo uusin tilaus liikkuukin osittain samoissa porukoissa.

[T Tienpää]

Luettavana ollut Zappian Traders and Raiders oli hyvä.

Hauska kuulla että miellytti. Tuo Coloradon alanko ja koko Sonoran aavikko Baja mukaanlukien herättävät jostain syystä mielenkiinnon. Eksoottinen ja kotoisiin maisemiin erillainen paikka, toki niin on moni muukin mikä ei yhtä lailla sytytä. Ehkä se että on käynyt paikalla herättää uteliaisuuden.

Chumasheista on saatavilla varsin hyvä romaani, pelkkää tekstiä ilman kuvia toki:

https://www.amazon.com/Mishopshno-Novel ... 0989309401


Aika hyvin Meigs onnistuu saamaan chumash-kulttuurin kuvattua Channel-saarten retkineen ym. Väkivalta on minimissä mutta silti jännittävä tarina.

[Haukka]

Laitetaan tuo jo kertaalleen suositeltu tänne, niin löytyy tarvittaessa paremmin



Yksi päivällä bongaamani Coastal...jotakin meni hukkaan. Nimi unohtui, mutta aihe oli hieman sama kuin edellisessäkin..

[T Tienpää]

Yksi päivällä bongaamani Coastal...jotakin meni hukkaan. Nimi unohtui, mutta aihe oli hieman sama kuin edellisessäkin..

Ehkä tämä:


Sarjan kirjoissa on komea kuvitus, yllä oleva ei kuitenkaan tarjonnut itselle oikeastaan mitään uutta, mutta olen toki lukenut toista sataa kirjaa Kalifornian intiaaneista ja esihistoriasta. Cahokia ja Great Basin-osat omistan sarjasta tuon First Coastal Californiansin lisäksi, ja molemmat ovat kyllä erittäin laadukkaita sekä kuvitukselta että sisällöltä.
Tuo Gamblen Chumash-kirja on kyllä parempi mitä kuivan oloisen sisällysluettelon perusteella voisi kuvitella, mutta vaatii silti oikean kiinnostuksen chumasheihin tai Kalifornian intiaanien kulttuureihin. Ehkä Meigsin romaani on kuitenkin luonut selvimmin sen kuvan joka itsellä chumash-kuttuurista on, harvinainen romaani tietysti siinäkin mielessä että Meigsillä on runsas lähdeluettelo mukana.

Noin yleisesti sanoisin että länsirannikon intiaaneista kertova tietokirjallisuus on laadukkaampaa mitä Kalliovuorten itäpuolen. Syy on epäilemättä yksinkertainen, eli kirjallisuuden määrä, idän stereotyyppiset intiaanit ovat saaneet paljon näkyvyyttä ja joukkoon mahtuu enemmän myös humpuukia ja huonoa tutkimustyötä.

[T Tienpää]

Biisoni-ekologia ja intiaanit ovat tulleet aiemmin tutuiksi mm. Isenbergin Destruction of the Bison ja Rayn Indians in the Fur Trade-kirjoista, ja nyt sitten paria hankintaa odotellaan aihepiiristä. Colpittsin Pemmican Empire kiinnostaa myös, mutta katsellan sitä myöhemmin, melko arvokas kun tuokin on.
Prelude to the Dust Bowl saattaa kuullostaa etäiseltä, ja hylkäsin itsekkin kirjan jo aiemmin. Kuitenkin sisällysluetteloon ja hakemistoon tutustuttuani kirja vakuutti tekemään hankinnan:

https://www.amazon.com/Prelude-Dust-Bow ... +dust+bowl

[Haukka]

Tuokaan ei ollut se toissapäivänä bongaamani Coastal-teos. Kyllä sen vielä löydän ja päätän sitten sen jälkeen Kalifornia-tilauksestani. Samalla viivalla on useampi kirja ja yhden niistä laitan tilaukseen ennemmin tai myöhemmin.

[Witko]

Löysin tuossa hyllystäni muutamia mielenkiintoisia kirjoja järjestellessäni uuteen kuosiin kirjoja hyllyssä.

Tämä sattui käsiin ja olen joskus selaillut kyllä,mutta en tarkemmin lukenut. E.A. Schwartzin kirjoittama The Roque River Indian War
1850-1980 and its Aftermath.Oregonissa ollaan ja vähän unohtunut sota.372.sivua kovakantisena.




Ja yksi oli myös Andrew C. Isenbergin kirjoittama The Destruction of the Bison.220 sivua kovakantisena.Biisonikannan melkoinen pudotus ja myös miten Intiaanit itsekin metsästivät surutta massoittain biisoneja mm. ajaessaan kallioilta alas kokonaisia laumoja ja kyllä siinäkin tuli massatuhoa ja ei tarpeeseen. Mielenkiintoinen ja vaikka sivuja on vain 220. niin helppoa luettavaa ja mielenkiintoista



Tämä oli jäänyt vallan takariviin Myth and History The Ecological Indian ja kirjoittanut Shepard Krech III.318 sivua ja anthropologisesta näkökulmasta.



Hyvä että löytyy myös näitä erilaisia kirjoja itseltäkin myös mutta sen verran sotaakin löytyi että Robert Emmitin The Last War Trail The Ute & The Settlement of Colordo. Ute-sotaa 357.sivua kovakantisena.



Lopuksi osui nämät käteeni Pyramid Lake ja Paiutet.Tätä olen lukenut jonkin verran.Ferol Egan huippukirja Pyramid Laken tapahtumista v.1860,360 sivua. Sand In A Whirlwind[/i]The Paiute Indian War 1860



Posey The Last Indian War on tullut hankittua sen erikoisuuden varjolla ja hyvää luettavaa ja runsaasti valokuvia päälle 208.sivussa.


Witko

[Witko]

Osui hyllystä käsiini kaksi kirjaa Texasista joita en ole lukenut paljoakaan mutta tämä käsittelee Intiaaneja David La Veren näkökulmasta ja aina esihistoriasta alkaen. The Texas Indians. 328 sivua kovakantisena.Täytyy ehtiä vähän lukaista lisää David-sedän teosta.



Tämä toinen kirja käsittelee eri tapahtumia Texasin väkivaltaisesta historiasta joissa ovat Intiaanit ja Valkoiset pääosassa ihme kyllä ja tapahtumat ajoittuvat 1800-1860 väliseen aikaan. 43. eri tapausta on käyty läpi l. vanki,taistelu ym. vastaavat Witkon mieliaiheet. Texasin jäkälistä ja bataateista ei ole vielä osunut käteen yhtään kirjaa mutta ei koskaan tiedä mikä yllätys näin Joulun alla tulee käteen hyllyn uumenista.
Texas Indian Troubles ja kynässä on ollut Hilory G. Bedford ja sivujakin on kovakantisessa 232.



Witko

[T Tienpää]

Texasin jäkälistä ja bataateista ei ole vielä osunut käteen yhtään kirjaa mutta ei koskaan tiedä mikä yllätys näin Joulun alla tulee käteen hyllyn uumenista.

Tuosta ituhippeilyä ála apaashit pukin konttiin:

https://www.amazon.com/Plains-Apache-Et ... thnobotany



Sitten vain yllättämään perhe heinänkorsi-nurmilaukka-ohdakkeen juuri-kokkailuilla!

Yksi Teksasiin liittyvä kirja näköjään jäänyt itselläkin hyllyn painoksi, tiedä koska ehtii lukaisemaan:



Tästä menossa olevasta pohjoisen alueen turkiskaupasta kertovasta kirjasta voisi todeta että ihan mielenkiintoinen. Noin puolessa välissä mennään, ja mm. venäläisten etenemistä itä-Siperiassa, eskimoiden keskinäisiä suhteita, muutamia tutkimusmatkoja sekä turkiseläimiä ja niiden pyyntitapoja käsitelty kaupankäynnin lisäksi.

[Witko]

Texasin jäkälistä ja bataateista ei ole vielä osunut käteen yhtään kirjaa mutta ei koskaan tiedä mikä yllätys näin Joulun alla tulee käteen hyllyn uumenista.

Tuosta ituhippeilyä ála apaashit pukin konttiin:

https://www.amazon.com/Plains-Apache-Et ... thnobotany



Sitten vain yllättämään perhe heinänkorsi-nurmilaukka-ohdakkeen juuri-kokkailuilla!



***************************************************************
Olen syvästi liikuttunut Mr. Tienpää tästä Tasanko Apachein itukirjasta. Siinä saattaa Lipan Apachekin vetää koiranputkea jos myrkkysammalta syö.
Onkohan kirjassa myös bataateista ja ranskanperunoista juttua liiemmin.Olisi kiva tietää montako annosta roteva Apache roikale vetää kerralla isoja ranskiksia ja 4. Litran Cokis päälle.Tässä kuitenkin tehdään kotitekoista rieskaa eikä hampparia ala' McDonald.Navajo naiset Uudessa-Meksikossa leivän paisto puuhissa.



Tässä Dine rouvien kotitekoiset mäkkärit.


Witko