Mikä kirja menossa juuri nyt?

[T Tienpää]

Onkohan kirjassa myös bataateista ja ranskanperunoista juttua liiemmin.Olisi kiva tietää montako annosta roteva Apache roikale vetää kerralla isoja ranskiksia ja 4. Litran Cokis päälle.

Tuollaista modernien intiaanien ruokavalio taitaa usein olla, ylipaino ja diabetes ovat monien reservaattien ongelma, mm. Nabhan kirjoitti tästä kirjassa Biodiversity & Native America. Vaikka ituhippeilystä vitsillä heitän, niin terveellisempää kaikille tietysti se luonnosta kerätty tai itse kasvatettu ruoka olisi, ja pientä kokeellista toimintaa olen itsekkin viime vuosina harrastellut.

Tuosta ruuasta tuli samalla mieleen että pari intiaanien ateriointiin liittyvää kirjaa itse asiassa hyllystä löytyy:



Tuo Jacknisin toimittama kirja saattaa olla jopa ainutlaatuinen, en ainakaan toistaiseksi ole törmännyt Amerikan intiaanikulttuureissa vastaavaan teokseen. Tuossa käydään läpi kaikki mitä mieleen tulee, ja paljon sellaista mitä ei tule, ruokakulttuuriin liittyvistä asioista: metsästys, keräily, kalastus, käsittely, varastointi, ruokatavat, eri kansojen suosimat ja välttämät ravinnon lähteet, kuviakin on runsaasti mm. Ishista, tammenterhojen prosessoinnista ym. Hieno teos ehdottamasti.
Tuo toinen on enemmän "kahvipöytäkirja", mukava katsella, vähän tekstiä.

Intiaanien elinkeinoja käsittelevistä edelleen kokonaisvaltaisin on tämä:



Tuossa vielä sisältöä:

http://anthropology.si.edu/archaeobio/i ... eature.pdf

[Witko]

[quote="T Tienpää"][quote="Witko"]
Onkohan kirjassa myös bataateista ja ranskanperunoista juttua liiemmin.Olisi kiva tietää montako annosta roteva Apache roikale vetää kerralla isoja ranskiksia ja 4. Litran Cokis päälle.[/quote][/quote]

Tuollaista modernien intiaanien ruokavalio taitaa usein olla, ylipaino ja diabetes ovat monien reservaattien ongelma, mm. Nabhan kirjoitti tästä kirjassa Biodiversity & Native America. Vaikka ituhippeilystä vitsillä heitän, niin terveellisempää kaikille tietysti se luonnosta kerätty tai itse kasvatettu ruoka olisi, ja pientä kokeellista toimintaa olen itsekkin viime vuosina harrastellut.

Intiaanien elinkeinoja käsittelevistä edelleen kokonaisvaltaisin on tämä:



***************************************************
Olen pistänyt täysin saman asian merkille että nykypäivän Nativet ovat melkoisen ylipainoista Kansaa ja valittevasti seuraavat valkoista kantaväestöä samalla.Perus-Jenkki on melkoisen ylipainoinen joka johtuu tuosta roskaruuasta l. hamppareita,pizzaa ym. vastaavaa. Toinen asia on myös minusta se että aika huonoihoisia ovat tämän päivän Nativet l. aknea pukkaa päälle.Liekö melkoinen alkoholin juominen osasyynä tähän.Tämän olen pistänyt merkille monista dokkareista ja varsinkin reservaatioista. Esi-isät olivat aika lailla paremmassa hapessa.



Tuo alimmainen kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Syynä on myös kuuluisa maalaus ala' George Catlin.


Witko

[T Tienpää]

Tuo alimmainen kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Syynä on myös kuuluisa maalaus ala' George Catlin.


Witko

Tuo on äärimmäisen hyvä referaatti, varsinkin tällaiselle jonka tavoitteena on kirjoittaa intiaanien elinkeinoista ja maankäyttötavoista.

Gold in the Black Hills-kirja saapui, aika pieni mutta mielenkiintoisia valokuvia kultaryntäyksen ajalta, ja tarinakin vaikuttaa laajalta ottaen huomioon historiaa hieman pidemmältäkin ajalta.

[Witko]

No nyt oli pitkä aika postituksessa Adlibriksestä sillä Traders and Raiders saapui eilen vasta ja tilaus oli tehty jo 25.11.16. No hyvää kannatti odottaa.Natale Zappian kirja oli positiivinen yllätys meikäläiselle sillä jo pikaselauksella huomasin mielenkiintoiseksi kirjaksi ja siinä oli myös vähän niitä sotiakin vaika en sen tähden tätä kirjaa tilannut vaan syynä oli juuri nämät Californian ym. Etelän tapahtumat ja mielenkiintoinen aikajana.Pekka Hämäläinenkin taas mainittiin kirjan sivuilla kun viitattiin Comancheihin l. Comanche Empire on melkoisen tunnettu kirja Yhdysvalloissa ainakin lähdekirjana Comancheista. Zappian oli laittanut Espanjalaisten pikkutarkkuudella loppuun eri taulokkoja sekä tilastoja jossa oli mm. varastetut hevoset,karja ja kuka, missä,milloin.Brian DeLayn War of aThousands Desert-kirjassa oli muistaakseni myös näitä tilastoja mutta ei huono asia. Natale Zappian kirja tuntuu olevan aika hyvää luettavaa ja vaikka sivuja on vähemmän niin Zappia on saanut paljon asiaa kirjaan.

Tässä tämä toinen loistokirja joka tuli tilattua joskus Amazonista




Witko

[T Tienpää]

Todd Smithin Caddo-kirja menossa, ja otetaanpa ensin negatiiviset asiat:
Smith tekee kiusallisen virheen kirjan alussa väittäessään vesimelonin kuuluneen Mississippin-kulttuurin maatalouteen. Vaikea jopa ymmärtää että miksi Todd ei ole viitsinyt tarkistaa asiaa? Töppöilyt syövät aina uskottavuutta, varsinkin jos joku maallikko huomaa sellaisen heti.
Toki tuossa myös esitetään caddojen esi-isien omaksuneen maanviljelyn Meksikosta joskus pari tuhatta vuotta sitten, mutta kirjan julkaisuvuosi huomioon ottaen tuo on vielä kutakuinkin ymmärrettävää epätietoisuutta P-Amerikassa itsenäisesti innovoidusta maataloudesta.

Tiedossa oli jo Wichita-kirjan perusteella Smithin kuuluvan nk. "high countereihin", eli näihin -40-50-luvuilla syntyneisiin ja teini- tai opiskeluvuotensa 1960-70-lukujen aktivismin ideologiassa viettäneisiin tutkijoihin. Ja totta tosiaan, Smithin mukaan caddojen alkuperäinen väkiluku olisi ollut jotain 200000 koska Dobynsin ja kumppaneiden "uraauurtavat uudet tutkimusmenetelmät" kertovat intiaaneja menehtyneen usein jopa 95% eurooppalaisten edellä liikkuneissa kulkutaudeissa, ennen kaikkea isorokkoon.

Uusinta tutkimusta isorokosta, joka vaikuttaa kehittyneen ihmisten epidemiaksi noin vuosina 1588-1645:

http://www.cell.com/current-biology/ful ... %2931324-0

Jos unohdetaan foliohattuilut väkiluku/kulkutauti-koijauksen kanssa, niin muu historiallinen osuushan Toddilta on varmaa suorittamista, jopa erinomaista kuten aiemminkin luetuissa kirjoissa, ei siinä mitään. Harmittavasti Smithin uusinta kirjaa ei pääse googlebooksilla silmäilemään, amazonin esikatselussakin joku sähköinen versio. Arvelisin että Smith monen muun aikoinaan väkilukuhuijaukseen hurahtaneen tavoin suhtautuu asiaan nykyisin realistisemmin, toivottavasti ainakin.

[Haukka]

Smithin mukaan caddojen alkuperäinen väkiluku olisi ollut jotain 200000 koska Dobynsin ja kumppaneiden "uraauurtavat uudet tutkimusmenetelmät" kertovat intiaaneja menehtyneen usein jopa 95% eurooppalaisten edellä liikkuneissa kulkutaudeissa, ennen kaikkea isorokkoon.

Uusinta tutkimusta isorokosta, joka vaikuttaa kehittyneen ihmisten epidemiaksi noin vuosina 1588-1645

Niinpä näyttää kehittyneen.

Caddojen alkuperäisestä määrästä kertoo myöskin David La Veren kirja Texas Indians.
Paljon kiistelyä on herättänyt caddojen määrä 1500-luvulta eteenpäin. Jotkut historioitsijat ovat päätyneet 200,000 - 250,000 lukemiin. Jotkut puolestaan pitävät näitä lukuja selvänä liioitteluna. Oli niin tai näin, joka tapauksessa caddojen määrä oli 1600-luvun loppuun mennessä vähentynyt jonnekin 8,000 ja 40,000 välille.

La Verellä on tähän lähdekin. Yllätys, yllätys, se on F. Todd Smith. Epäilemättä caddot ovat olleet merkittävä Osa Mississippin kulttuuria. La Veren mukaan eli siis oikeastaan Todd Smithin mukaan caddojen asuinalueet käsittivät neljä nykyistä valtiota tai ainakin osia niistä. Varmaan siis Louisiana, Texas, Arkansas ja Oklahoma. Minulle caddot ovat jääneet etäisiksi, mutta heistä irtaantuneet pawneet ja arikarat puolestaan tulleet tutummiksi. Caddojen ylimysluokassa on varmaan ollut oikein kunnon mahtimiehiä, sääli vain, että kulttuuri tuhoutui. Tosin se kai oli jo tuhoutunut ennen espanjalaisten tuloa. Isorokon virus jäi elämään caddojen maahan ja ilmeisesti myös espanjalaisten jättämät hevoset kantoivat tarttuvia tauteja, jotka siirtyivät caddoihin.

Tuollainenkin sangen jyhkeä tietopaketti ennätti kotisatamaan:

[T Tienpää]

Caddojen alkuperäisestä määrästä kertoo myöskin David La Veren kirja Texas Indians.
Paljon kiistelyä on herättänyt caddojen määrä 1500-luvulta eteenpäin. Jotkut historioitsijat ovat päätyneet 200,000 - 250,000 lukemiin. Jotkut puolestaan pitävät näitä lukuja selvänä liioitteluna. Oli niin tai näin, joka tapauksessa caddojen määrä oli 1600-luvun loppuun mennessä vähentynyt jonnekin 8,000 ja 40,000 välille.:

8000 - 40 000 kuullostaa melkolailla alueen arkeologiaan perehtyneiden arvioilta, lähteitä en tähän hätään jaksa kaivaa ellei niitä erikseen pyydetä. Pitäytyisin itse tuon kaltaisissa luvuissa, ne ovat realistisia. Smithin uusi kirja vaikuttaa kyllä ihan asialliselta, pitää joskus tarkastaa josko pääsisi aavistuksen pidemmälle lukaisemaan.

Contested Edenissa Preston muistaakseni käsittelee myös näitä mahdollisia tautiepidemioita ennen kontaktia, ja vaikka en niitä osta, Prestonin artikkelissa on erinomaista tietoa siitä miten ympäristö alkoi muuttua jo ennen pysyvää eurooppalaista asutusta esim. laivojen painolastin mukana rantaan lapioidusta maasta itävistä kasveista.

Adlibriksin vainooja ei jätä rauhaan, tällä kertaa tarjotaan -15% maailman parhaalle asiakkaalle, pari kirjaa kyllä kiinnostaisi, tässä toisessa mm. fremontin kulttuuria:

http://content.lib.utah.edu/cdm/ref/col ... at/id/1985



Jälkimmäinen choctaw-kirja olisi hyvää jatkumoa juuri tähän caddo-kirjaan sekä esim. Mississippi's American Indians ja Journey to the West: The Alabama and Coushatta Indians-kirjoihin. Edellinen noista mielestäni parempi:

[Witko]

Todd Smithin Caddo-kirja menossa, ja otetaanpa ensin negatiiviset asiat:
Smith tekee kiusallisen virheen kirjan alussa väittäessään vesimelonin kuuluneen Mississippin-kulttuurin maatalouteen. Vaikea jopa ymmärtää että miksi Todd ei ole viitsinyt tarkistaa asiaa? Töppöilyt syövät aina uskottavuutta, varsinkin jos joku maallikko huomaa sellaisen heti.
Toki tuossa myös esitetään caddojen esi-isien omaksuneen maanviljelyn Meksikosta joskus pari tuhatta vuotta sitten, mutta kirjan julkaisuvuosi huomioon ottaen tuo on vielä kutakuinkin ymmärrettävää epätietoisuutta P-Amerikassa itsenäisesti innovoidusta maataloudesta.

Tiedossa oli jo Wichita-kirjan perusteella Smithin kuuluvan nk. "high countereihin", eli näihin -40-50-luvuilla syntyneisiin ja teini- tai opiskeluvuotensa 1960-70-lukujen aktivismin ideologiassa viettäneisiin tutkijoihin. Ja totta tosiaan, Smithin mukaan caddojen alkuperäinen väkiluku olisi ollut jotain 200000 koska Dobynsin ja kumppaneiden "uraauurtavat uudet tutkimusmenetelmät" kertovat intiaaneja menehtyneen usein jopa 95% eurooppalaisten edellä liikkuneissa kulkutaudeissa, ennen kaikkea isorokkoon.

Uusinta tutkimusta isorokosta, joka vaikuttaa kehittyneen ihmisten epidemiaksi noin vuosina 1588-1645:

http://www.cell.com/current-biology/ful ... %2931324-0

Jos unohdetaan foliohattuilut väkiluku/kulkutauti-koijauksen kanssa, niin muu historiallinen osuushan Toddilta on varmaa suorittamista, jopa erinomaista kuten aiemminkin luetuissa kirjoissa, ei siinä mitään. Harmittavasti Smithin uusinta kirjaa ei pääse googlebooksilla silmäilemään, amazonin esikatselussakin joku sähköinen versio. Arvelisin että Smith monen muun aikoinaan väkilukuhuijaukseen hurahtaneen tavoin suhtautuu asiaan nykyisin realistisemmin, toivottavasti ainakin.

*************************************************
Itselläni on tuo Toddin Caddo-kirja myös ja en ole lukenut sitä kovinkaan paljon mutta tuo 200000 Caddoa tuntuu aika rajulta lukumäärältä.
Löysin noista eri epidemioista maininnan että influenssa ja malaria tuhosivat Caddoja merkittävästi ei pelkkä isorokko.Tässä kevennyskuva Kaw-u-tz.Caddo ja v.1903.


Witko

[T Tienpää]

Smithin Caddo-kirjan historiallien kronologi oli jälleen hyvää, kuten miehen The Wichita Indians ja From Dominance to Disappearence-kirjoissakin, pitää vain suodattaa nuo alun häröilyt väkilukujen kanssa ja ymmärtää hurahdus Dobynsin Their Number Become Thinned-kirjan hypoteeseihin.

Jatkoksi aloitin jo Sweeneyn Prelude to the Dust Bowlin, jonka alku lupaa hyvää, kaikkea itselle mielenkiintoista tutkimusretkikunnista luonnontieteellisiin kuvauksiin, sekä eteläisten tasankojen ja intiaanien historiaan.

[T Tienpää]

Foragers and Farmers in the Desert Westin yksi artikkeli toistaiseksi kaivettu academiasta, pari kiinnostavinta pitäisi vielä jostain ronkkia esiin, mutta jätin joka tapauksessa kirjan ainakin tältä erää väliin, ja käytin alekuponkini tuohon Searching for the Bright Path: The Mississippi Choctaws from Prehistory to Removal-kirjaan, sekä näihin kahteen seikkailuun:

[Witko]

Tuli nyt supervip koodi käytettyä-20% ja en löytänyt oikein muuta mukavaa kuin tuon Texasin tällä haavaa paitsi polunraivaus kirjan ala' Utley-setä.

Andrew Jackson Sowell pahanteossa jälleen ja 434.sivua.


Vanha kunnon pääkehno Robert Utley ja 416.sivua Texasia


Sama Jeppe asialla ja 400. sivua Jälkeen Lewisin ja Clarkin.


Sowellin sama kirja ei tilattu tuplana vaan tämä painos.3.kpl kirjoja siis alennuksella jopa.


Witko

[T Tienpää]

Texas & rangers & komansit näyttävät olevan menossa myös pähkinöissä, ja sanoisin että tätäkin kannattaa jossain vaiheessa vilkaista:


https://books.google.fi/books?id=NDV9DQ ... navlinks_s

Sweeney käsittelee paljon vähemmän luonnontiedettä mitä odotin, mutta hyväksi hankinnaksi osoittautui siitä huolimatta. Kirjan aiheita mm:

- Longin tutkimusretki ja käsitteen American desert synty osuminen kuivuuskauteen
- Pakko/vapaaehtoiset intiaanien siirrot "aavikolle" ja keskimääräistä kosteampi kausi
- Biisonien liikkeet kuivuuden ja kosteuden mukaan sekä tästä aiheutuvat intiaanien keskinäiset konfliktit
- Teksasin intiaanireservaatit, pitkä kuivuusjakso ja sen vaikutukset lisääntyneisiin ryöstöretkiin
- Sisällissota intiaaniterritoriossa useamman kappaleen voimin

Loput vielä lukematta, mutta olen tyytyväinen.

[Witko]

Kun katselin tuota Kevin Sweeneyn Alkusoitto Pölyisille keilapalloille niin mieheltä löytyi toinenkin mielenkiintoinen kirja Siirtomaakuntien veristä Captive-kirjallisuutta ja nyt mennään 150. vuotta ajassa taaksepäin Texasista.

Kewin Sweeneyn 400.sivuinen kirja


Thomas E.Burke Jr.


450. sivua Roger Panetta


Witko

[Haukka]

]Äkkiä ohimennen puutun keskusteluun sen verran, että kyllä tuo Teksasin alue voisi joskus kaivata jotain rangerien historiaakin, intiaanien historia sieltä nyt on jo tullut melko tutuksi. Comanchien touhut ja mellastus eivät enää herätä sympatiaa, toisin oli joskus -80-luvulla jolloin en oikein ymmärtänyt että kyseessä oli invasiivinen kansa joka öykkäröi melkoisesti myös muita intiaaneja, näistä raiskailuista ja kidutuksista puhumattakaan. Nykyään arvostan enemmän hieman vähemmän ihmiskauppaan ja ryöstelyyn perustuvaa elämäntapaa, ja sitä myöden alueen muita intiaanikansoja.
Noh, tämä Chalfantin kirja on kuitenkin jäänyt positiivisena mieleen, ei taida adlibriksesta kylläkään löytyä. Samoja taisteluita käytiin Prelude to the Dust Bowl-kirjassakin hieman läpi, Comanchet saavat selkäänsä ja tonkawat, caddot, lenapet ym. muut ovat sankareita, kelpaa:

Mielenkiintoinen aihe kirjalla. Olen ehtinyt jo tilata joitakin Texas kirjoja, Muun muassa nuo allaolevat kirjat ovat tulossa, eivät kuitenkaan ihan nämä versiot. .



Texasissa minua kiinnostavat monetkin asiat, esimerkiksi tuo Texasin tasavalta presidentteineen ja monine kiemuroineen. Rangerit ja heidän historiansa on kiinnostava, paikallisista intiaaneista ehkä caddot kiinnostavimmat. Samoin tunkeilijoina tasangoille työntyneet delawaret ja siellä vakioporukkana tallustelevat hieman mystiset tonkawat. No oikeastaan caddojen aika oli Taxasin tasavallan aikaan jo ohi. Heidän paikkansa itä-Texasin hallitsevana kansana perivät cherokeet ja cherokeiden jäljillä jatkoivat comanchet vastarintaansa uutta tasavaltaa vastaan. Syytä oli myös texasilaisissa. Comanchien ehdottama Texasin jakaminen keskeltä kahdeksi vyöhykkeeksi ei saanut kannatusta. Tosin eihän tuollainen rajaviiva olisi käytännössä toiminutkaan. Vaikka en comanche-fani olekaan, heidän varhainen roolinsa kaupankäynnin parissa oli erittäin vaikuttava, samoin heidän vastarintansa . He yrittivät pitkään puolustaa maitaan ja jos yksi leirikunta hyytyi, muut jatkoivat puolustussotaa. Olihan heidän kulttuurinsa sotainen, mutta kyllä vastarintaan oli syytäkin. Eivätkä he olleet Pohjois-Amerikan mantereen ainoita julmureita.

[T Tienpää]

Eivätkä he olleet Pohjois-Amerikan mantereen ainoita julmureita.

Eivät toki, ja tuskin numicien muinainen kulttuuri erityisemmin keskittyi raiskauksiin ja ryöstelyyn, joten jatkuva sota ja väkivalta lienevät comanchien tekemisten taustalla. Irokeesien kannibalismi esim. vaikuttaa syntyneen vasta 1300-luvun lopulla jatkuvien verikostojen ja intraetnisten sotien kautta.

Lenapet muuten vastustivat tiukasti orjuutta ainakin 1700-luvun puolivälin jälkeen, ja 170 kutsuntahaarukkaan sopivaa Kansasin lenapea 200:sta ilmoittautui vapaaehtoisena taistelemaan etelävaltoja vastaan. Millään muulla etnisella ryhmällä ei tiettävästi ollut tällaista edustusta.