Mikä kirja menossa juuri nyt?

[Witko]

Teidän aina altis Witko vetää sikaaria ja juo kaardemummaa ensin. Tuo kansi seisautti veret, sillä niin uskottavan autenttinen piirros tai kyhäelmä on Luoteisosien Indiaani sodista ja karwaisista sotureista. Suora mielipiteeni on että kansi on ihan paska ja surkea sekä masentava. Tuon kuvan ansiosta indiaanit häwisivät koko Pohjois-Ameriikaan sodat.

Yhtä saatanan juhlaa !


Sioux mafiaa.


Witko

[T Tienpää]

En tiedä oletteko huomanneet saman, mutta adlibriksen tarjonta vaikuttaa kaventuneen aika lailla? Monet perusteokset ja uudetkin kirjat loistavat poissaolollaan, esim. McNallyn Modoc-sotakirja, Standing Bear is a Person, ja Mark van de Logtin kirjat.
Ja kuinkas ollakaan, tarkistellessani tuota "Hang Them All" kirjaa eri kaupoista, sitä olikin vain muutamassa, mutta sattuikin sopivasti Britannian amazonilla olemaan 14£ hintaan. Pakkohan se oli tilata, toki postikulujen kanssa euroiksi taisi muodostua noin 24€.

Wright siis hukkui vaimoineen, ja karman laki ulottui vieläpä näiden poikaan, luutnantti Thomas Wrightiin, joka kaatui Hardin/Sand butten taistelussa modoceja vastaan:

[Witko]

Saamari maksoin omasta Donald Cutlerin Adlibriksessä kirjasta liki 30 euroa. Hang Them All on ollut kyllä hintansa väärtti, mutta Tienpään veijarin 14 euroa oli masentava uutinen. Ainakin valittivat Adlibris, että olisi ollut logistiikka vaikeuksia, mutta minä itse pidän niitä katteettomina puheina, sillä mainostavat jotain kirja saatavilla, mutta loppupeleissä kirjaa ei olekaan varastossa. Muistan hyvin tuon Wattin Victorio campagne-kirjan tuskan, jonka sai ihme kyllä ilmaiseksi. Alkaisiko tulevan Amazonin pelko iskeä, sillä sitä vastaan tulee donquoitemainen taistelu. Turpaan tule mennen tullen kun Maailman rikkain mies lyö kortit pöytään. Tuli siinä melkoinen rahareikä kun Bezosin Jeff alkoi vaimon vaihtoon. Ex-vaimo kuittasi Amerikan tyyliin kovan tilin.

Katsotaan mitä tuleman pitää kirjamarkkinoilla, sillä jos Amazon tulee Eurooppaan ja postitus pelaa niin lopputulos on saletti.

Witko

[T Tienpää]

Kahta kohta julkaistavaa kirjaa pääsi googlekirjoista vilkaisemaan, ja Mississippin Valtiaat vaikutti ihan siedettävältä, onpa kirjailija selvästi koittanut saada narratiiviakin luettavaan muotoon.

Sen sijaan Ecology & Ethnogenesis vaikutti epäilyttävältä. Ihmetys oli suuri, kun tekijä lähdeviitettä ilmoittamatta kertoo Fremont-Promontory-kulttuurin athabaskan-kieliseksi? Nuo kaksi kulttuuria olivat elintavoiltaan ja erityisesti materiaaliselta kulttuuriltaan täysin erilaisia, ja niitä on pidetty omina kulttuureinaan ainakin tämän vuosikymmenen. Promontory vaikuttaa olleen athabaskan, mutta ei kukaan tiedä yhtään mitään Fremontin kielistä, dna viittaa etelään zunien ja muiden "pueblojen" keskuuteen.

Tuo molekyyliboiologiaan viittaaminen näyttää kokonaisuutenakin puutteelliselta, sillä Hodge käy läpi eri teorioita numicien alkuperästä, mutta ei missään kohtaa viittaa syvänteestä saatuihin muinaisiin dna-näytteisiin, ja siihen, että ne poikkeavat täysin sekä numicien, että athabaskanien dna:sta. Kirja perustuu käsitykseni mukaan Hodgen tohtorin tutkintoon, ja herää tunne, että tuon tutkinnon lähteet eivät ole ihan ajantasalla, ehkä koko tutkintokin on jostain viime vuosituhannelta, mutta painettu kirjaksi vasta nyt? Jätän itse toistaiseksi Hodgen kyllä väliin, Leen kirja varmasti tulee hankittua:

[Witko]

Olen vanhan liiton mehiä ja biologia kiinnostaa tällä hetkellä vain seksuaalisessa mielessä l. seksielämässä. Eipä silti oli biologia, maantiede ja historia Porin Lyseossa 9 arvosanalla ja vielä uskonto myös sama juttu 9 vaikka en kyllä mikään hurskas ollut. Se oli niin helppo aine että siitä saa idioottikin 9. Lukee vähän Raamattua ja se on siinä. Fysiikka ja kemia täyttä hepreaa 6-7 arvosanat pyöri niin kuin kuvaamataide myös. No se koulu numeroista ja saamari vie asiaan tärpätin voimalla.

Mainostin jo taannoin että tuon kirjan tilaan kun ilmestyy. 31 euroa huutelevat Adlibriksessä Jacob Leen kirjasta sitten kun ilmestyy. 360.sivua on Jaakoppi saanut kyhättyä ainakin minua kiinnostavasta aiheesta ja sitä pääsi vähän tutkimaan Amazonissa jos ei Jeff-setä vain suutu kun luen enkä tilaa häneltä.



Witko

[T Tienpää]

Jos Witkon lawantauti haittaa kinkeröintiä, niin omakin kevättalvi on aikataulultaan sen verran ahdistava mm. tuta-yt:n vuoksi, että päätin viettää stressaavimman ajan, toisin sanoen vähintään seuraavat viisi viikkoa kun neuvottelut ovat käynnissä, mieltä piristävän lukemiston parissa tylsän tutkimuksen sijaan, ja sehän tarkoittaa werilöylyä ja kauhua:



Michno menossa kohta puoltaväliä, onhan siinä välistä sellaista michnomaista ärsyttävyyttä, mutta ihan asiaakin ja teräviä huomioita paljon. Luulisin ehtiväni nauttia tätä kevyttä kenttälukemisto myös nuo kaksi muuta kirjaa ennen neuvottelujen päätöstä, sitten voi taas jyystää kuivempaa settiä.

[Witko]

Jos Witkon lawantauti haittaa kinkeröintiä, niin omakin kevättalvi on aikataulultaan sen verran ahdistava mm. tuta-yt:n vuoksi, että päätin viettää stressaavimman ajan, toisin sanoen vähintään seuraavat viisi viikkoa kun neuvottelut ovat käynnissä, mieltä piristävän lukemiston parissa tylsän tutkimuksen sijaan, ja sehän tarkoittaa werilöylyä ja kauhua:



Michno menossa kohta puoltaväliä, onhan siinä välistä sellaista michnomaista ärsyttävyyttä, mutta ihan asiaakin ja teräviä huomioita paljon. Luulisin ehtiväni nauttia tätä kevyttä kenttälukemisto myös nuo kaksi muuta kirjaa ennen neuvottelujen päätöstä, sitten voi taas jyystää kuivempaa settiä.

******************************************************************
Ei hiirinlavantauti enään vaivaa, vain vähän dysanteria ja lepraa, mutta nekin on selätetty mineraalitärpätin ja lasolin kittaamisella. Itsellä kun ei ole viimeiseen 25. vuoteen ollut vieraalla töissä, niin olen aika jäävi sanomaan mitään noista yt-neuvotteluista paitsi ei hyvää tiedä tuo lama- Suomelle. Veikkaus pistää 200 henkilöä pois ja se bisnes ei takuulla ole huonotuottoista, niin kuin Alko myös. Michnolla on oma tyylinsä mutta aika hyvin perusteltua faktaa ja ei ole minusta sandcreeck-aiheisten kirjojen huonoimpia. Bakerin toilailut Marias Riverillä on todella hyvää luettavaa ja väkivaltaakin on ihan riittävästi, mutta myös aikaa ennen verilöylyä on käsitelty hyvin samoin kuin jälkeen sen. Apachein joukkomurha on mielenkiintoista ja vähän poikkeavaa apache-historiaa välillä. Hyvät lukuhetket saat varmasti.

Witko

[Witko]

Pikatoipumisen tehnyt Witko Waari on iskussa ja eikun hyllyjä katsomaan kotona. Tuli eteen tuollainen Nez Perce-kirja Bruce Hamptonilta kuin Children of Grace ja 406 sivua kovakantisena. Olen tehnyt reunamerkintöjä taannoin. Kevyt luettava ja aika viihdyttävä Nez Perce-sodasta 1877.

Adlibriksestä neljä vuotta sitten.


Tämä kirja on ostettu kaksi vuotta sitten ja en ole edes kuin selaillut. Samaa teema kirja Lewis & Clark Expedetion-aiheet. 332. sivua. Täytyy katsoa mitä pitää oikein sisällä.


Tämän kirjan ostin jo kauan sitten ja siinä on koko Battle of the Big Hole läpikäyty modernilla tavalla.Hainesin veljekset ovat riipustaneet 192.sivua valokuvia, karttoja ym.


Tätä kirjaa hain hyllystä mutta ei löytynyt heti. Siinä on pähkinöiden lisäksi paljon juttua Lean Elkistä aka Poker Joe ja päällikantena on Bear Pawsin taistelukenttä. Hyvän tuntuinen kirja ja luentaan osittain heti. Kovakantisena 432.sivua. Martin Standius on kelpo kirjailija.


Tämän ja toisen Nez Perce-kirjan löysin. Yellow Wolfin oma kertomus on jo v. 1940 ensi kertaa julkaistu mutta yhtä kiehtova aihe kuin tuo Jerome Greenen Nez Percet ja Kanada.



Tämän tietopakkauksen päällikansi ei hyvää lupaa, julkaistu jo v. 1952(ehdolla surkein kansi kirjassa 1900-luvulla), mutta saamaristi nippelitietoa täynnä 640.sivua. On luettu sieltä sun täältä.


Tässä moderni ja hyvä kirja Nez Perce-sodasta. Luettu osin. Kent Nerburn on saanut kasaan 420.svua kovakantisena ja valokuvia myös kiitettävästi mukana.


Tässä on tuettu David Lavenderia, sillä miehellä on muutamia hyviä kirjoja Oregonin Trailistä, Gold Rush ym. Tämä on sellainen perusteos ja hyvä hakea nopeasti tietoa. 403.sivua kovakantisena. Let Me Be Free...............


Mutta nämät kolme raamattua ovat ykkösiä mitä tulee koko Nez Perce Kansaan ja sotaan myös-1877.
Jerome Greenen jätti , Alvany Josephin raamattu ja uusin tämä Sharfsteinin. Kaikki yli 600. sivun tietopakkauksia.




Tämä meinasi unohtua. Hyvä luettava ja moderni kirjoitustyyli. Elliot Westin 432 sivua kovakantisena.


Witko

[T Tienpää]

Greenen Nez Perce-sotaa olen pariinkin otteeseen yrittänyt tilailla, mutta sopivasti ilmoitettu loppuunmyydyksi. Kovakantista joskus metsästin abelta, no pitää koittaa taas jossain välissä.

Michnon Sand Creek tuli hoidettua, ihan ok, paitsi lopun hämärä teorisointi alkoi kypsyttää. Nyt sitten Blood on the Marias alkakoon.

Joskus kikkailuni taitaa paisua vähän yli äyräiden, siellähän on adlibriksella -15% ystävänpäiväalennus, ja siihen piti tarttua. Jotta homma ei olisi liian yksinkertaista, niin käytin alekoodin lisäksi lahjakortin. Joulun alla nimittäin oli hetken aikaa -10% ale, sekä kampanja missä 50 euron lahjakortin ostaja sai 10 euron lahjakortin kaupan päälle. Joten ostin -10% koodilla 50 euron lahjakortin ja sain 10 euron kortin kaupanpäälle, eli käytin 45 € ja sain 60 €, jos nyt näin voi ajatella. Nyt sitten sain kolmenkympin kirjaan 15% alennuksen ja käytin jäljelle jäävään hintaan toimituskuluineen osan isommasta lahjakortista. Siitä jäi vielä noin 23 € käyttämättä ja lisäksi kympin kortti on käyttämättä. Ei ole helppoa kaupanteko kun on syntynyt kitupiikiksi...

Tämä kirja kertoo Green Russellin kaivosoperaatioista, mukana Georgian kultaa ja cherokeita, Kalifornian ryntäystä, Pike's Peakia ym.
Ja lännen irokeeseja pääse sisältä vilkaisemaan, jos tuo nyt ketään muuta sen kummemmin kiinnostaa:

[Witko]

Huomasin ilokseni että omistan tämän Stephen Ambrosen kirjan jossa aloitetaan karttoimaan nuorta Yhdysvaltaa ja sivujakin on tässä kovakantisessa kirjassa 592. On tullut luettua aika palhjon siitä joku vuosi sitten. Hyvää luettavaa ja mielenkiintoisia tapaamisia eri Kansojen parissa. Minulla on eri kansi kylläkin.


Witko

[T Tienpää]

Otin Greenen Washitan lukuun vielä ennen Jacobyn Camp Grantia. Tässä on heti mielenkiintoista, miten Greene kirjoittaa coloradolaisten mm. pilhoneen sapeleilla cheyennejä, kun taas Michno kirjoitti, että heillä ei ollut sapeleita mukana lainkaan.
Asia ei ainakaan tällä hetkellä ole henkilökohtaisesti niin merkittävä, että viitsisin itse lähteä totuutta selvittämään. Sapelit mukana tai ei, ei kuitenkaan suurta kuvaa muuta. Lähinnä jos niitä ei ollut, niin voisi epäillä Sand Creekista kerrottuja raakuuksia muutoinkin hieman liioitelluiksi. Oma mielipiteeni on, että leirissä oli epäilemättä ryöstömurhaajia ja siinä mielessä isku oli odotettu. Harvemmin intiaanit halusivat aseistautuneiden sotilaiden kanssa taistella muutoin kuin selvällä ylivoimalla, tai pakon edessä. Talven lähestyessä tehtiin mieluusti "rauha" ja kerättiin sen myötä saadut tarvikkeet, ilman aikomustakaan noudattaa yhtään mitään sopimuksia. Cheyennet olisivat varmasti mieluusti antautuneet ja tehneet rauhojaan, coloradolaiset taas pakottivat leirin puolustautumaan ja verilöyly siitä sitten seurasi.

Luin tuon Blood on the Marias'in myös loppuun, ihan ok kirja, ehkä hieman enemmän kuitenkin odotin. Graybillin kirja aiheesta vain kertoi suuren osan tässäkin olleesta tiedosta, mutta tokihan tuon lukaisee. Maria's vaikuttaisi ehkä selvimmin puolustuskyvyttömien lahtaamiselta alusta asti, kuin vaikkapa WK, Washita, Sand Creek ja Bear River, missä kaikissa intiaanit joko aloittivat ammuskelun, tai ainakin pystyivät laittamaan hieman hanttiin. Vain yksi tappio amerikkalaisille Marian-joelta, muista taas parista kolmeen kymmentä, vaikka kaikki sitten päättyivätkin myös siviilien teurastukseen.

[Witko]

Löysin tuollaisen kirjan nez perceistä hyllystäni ja on siksi mielenkiintoinen että se käsittelee nez perceitä jälkeen 1877-sodan. 408.sivua kovakantisena on J. Diane Pearson saanut tehtyä. Täytyy tutkia kun on aikaa joskus.



Tälläinen koruton kansi ja selailtu tilassa. 256 sivua Kevin Carsonilta.


Tämä on tätä modernia kirjasarjaa ja erittäin hyvä tietopakkaus ja hyvät kartat sekä selostukset nez perce-sodan taisteluista.


Erilainen kirja joka kertoo tästä uskonnosta(ei kristittyjä) nez percein parissa-1877. Dreamers ja Martin Stadius ja 437.sivua kovakantisena.


David Lavender on sitten tuottoisa kirjailija kun tämäkin kirja tuli hyllystä eteen. 432. sivua mutta ei mitään uutta auringon alla. Ostettu halvalla teemakirjana.


Witko

[Witko]

Otin Greenen Washitan lukuun vielä ennen Jacobyn Camp Grantia. Tässä on heti mielenkiintoista, miten Greene kirjoittaa coloradolaisten mm. pilhoneen sapeleilla cheyennejä, kun taas Michno kirjoitti, että heillä ei ollut sapeleita mukana lainkaan.
Asia ei ainakaan tällä hetkellä ole henkilökohtaisesti niin merkittävä, että viitsisin itse lähteä totuutta selvittämään. Sapelit mukana tai ei, ei kuitenkaan suurta kuvaa muuta. Lähinnä jos niitä ei ollut, niin voisi epäillä Sand Creekista kerrottuja raakuuksia muutoinkin hieman liioitelluiksi. Oma mielipiteeni on, että leirissä oli epäilemättä ryöstömurhaajia ja siinä mielessä isku oli odotettu. Harvemmin intiaanit halusivat aseistautuneiden sotilaiden kanssa taistella muutoin kuin selvällä ylivoimalla, tai pakon edessä. Talven lähestyessä tehtiin mieluusti "rauha" ja kerättiin sen myötä saadut tarvikkeet, ilman aikomustakaan noudattaa yhtään mitään sopimuksia. Cheyennet olisivat varmasti mieluusti antautuneet ja tehneet rauhojaan, coloradolaiset taas pakottivat leirin puolustautumaan ja verilöyly siitä sitten seurasi.

Luin tuon Blood on the Marias'in myös loppuun, ihan ok kirja, ehkä hieman enemmän kuitenkin odotin. Graybillin kirja aiheesta vain kertoi suuren osan tässäkin olleesta tiedosta, mutta tokihan tuon lukaisee. Maria's vaikuttaisi ehkä selvimmin puolustuskyvyttömien lahtaamiselta alusta asti, kuin vaikkapa WK, Washita, Sand Creek ja Bear River, missä kaikissa intiaanit joko aloittivat ammuskelun, tai ainakin pystyivät laittamaan hieman hanttiin. Vain yksi tappio amerikkalaisille Marian-joelta, muista taas parista kolmeen kymmentä, vaikka kaikki sitten päättyivätkin myös siviilien teurastukseen.

*************************************************************
Tommi T. Tuo Jerome Greenen Washita-kirja on aika tarkka kuten yleensäkin Greenen kirjat. Minulla on sen lisäksi tuo vähän pimenossa ollut kirja Charles J. Brillin kirja. Greene on minusta parempi.


Tämä on samaa tasoa kuin Greenen kirja minusta. Washita Memoirs ja Richard G. Hardorff on kirjoittanut lähes dokumenttimaisen kirjan 474.sivua ja ei ihan helpoin luettava ole. Tarkkaa tietoa myös ennen Washitaa olevista tapahtumista mm. Dog Soldierien ryöstömurhat ym.


Tämä Stan Hoigin kirja on sitä perustietoa. Ihan hyvä mutta ei noiden em. kirjojen ohi mene. 294.sivua Stan-setä on saanut ja luettu joskus jo.


Tämä oli vihamielinen leiri jossa oli niin cheyennejä, kiowia ja arapahoja sekä muutama comanchekin notkui siellä. Yhdysvaltain armeijalla l. Custerin komennossa oli aseet seuraavat Washitassa: 59 kaliberisia Spencer Model 1865 seitsemänmakasiinin karbiineja, 44 kaliberia Model 1860 Colt armeijan revolvereja kuudesti-laukeavia ja Model 1858 Remingtonin revolvereja ja huom! Model 1858 Kevyen Ratsuväen sapeleita.
Intiaaneilla oli julmetun hyvä aseistus joten ei siitä jäänyt kiinni ja ei tämä Washita kyllä mikään verilöyly ollut, sillä intiaaneja kuoli todellisesti 60. Kova aseistus oli intiaaneilla ja leiri oli melkoisen iso. Sen kertoo jo majuri Elliotin kohtalokin. Custerilla oli kyllä melkoinen ylivoima sillä osage scouttien päälle oli 574 sotilasta joista 21 kuoli sekä 13. haavoittui. Intiaani sotureita oli n. 150.

Marias River oli minusta ihan hyvä kirja ja kyllä se täyttää todellakin "verilöyly" määritteen minusta. Bakerin toilailut kännissä ei ole hyvä puolustus, varsinkin kun pieganien leirikunta oli isorokon runtelema.

Witko

[T Tienpää]

Tämä oli vihamielinen leiri jossa oli niin cheyennejä, kiowia ja arapahoja sekä muutama comanchekin notkui siellä. Yhdysvaltain armeijalla l. Custerin komennossa oli aseet seuraavat Washitassa: 59 kaliberisia Spencer Model 1865 seitsemänmakasiinin karbiineja, 44 kaliberia Model 1860 Colt armeijan revolvereja kuudesti-laukeavia ja Model 1858 Remingtonin revolvereja ja huom! Model 1858 Kevyen Ratsuväen sapeleita.
Intiaaneilla oli julmetun hyvä aseistus joten ei siitä jäänyt kiinni ja ei tämä Washita kyllä mikään verilöyly ollut, sillä intiaaneja kuoli todellisesti 60. Kova aseistus oli intiaaneilla ja leiri oli melkoisen iso. Sen kertoo jo majuri Elliotin kohtalokin. Custerilla oli kyllä melkoinen ylivoima sillä osage scouttien päälle oli 574 sotilasta joista 21 kuoli sekä 13. haavoittui. Intiaani sotureita oli n. 150.

Kirjoitin hieman epäselvästi, eli Greenen alussa käsitellään Sand Creekia ja melko vakiintunutta tarinaa sapelihyökkäyksestä leiriin, Michnon mukaan siis coloradolaisilla ei ollut sapeleita. Mutta nyt siis tuo Greenen Washita menossa, ja vaikka ei samanlaiseen verilöylyyn päättynyt kuin nämä muut tunnetut hyökkäykset, niin sopi mielestäni teemaan Sand Creek-, Marias- ja Camp Grant-kirjojen kanssa.

Noista nez perce-kirjoista Elliot Westilla näytti olevan mukavasti tietoa kultaryntäyksestä kansan maille, joten pitää harkita Westia:

[Witko]

Minulla on tuo Michnon Sand Creek-kirja ja siinä tosiaan sanotaan ettei Coloradon Volunteerseilla ollut sapeleita. Vaikea sanoa että onko virhe jatkunut muissakin samoissa lähdekirjoissa, sillä useimmissa kirjoissa puhutaan näistä sapeleista, millä sotilaat pilkkoivat intiaaneja poikki ja pinoon sekä nylkivät henkilökohtaisesti kaikki liikkuvat intiaanit ja eläimet kirjaimellisesti. Nahat talteen joista tehtiin telttoja Idän tappotantereille sisällissotaan.
Jokaisella miehellä oli viisi helvetin isoa lyömämiekkaa mallia William "Braveheart" Wallace. Monella sotilaalla oli myös ritarin vetimet ja peltipuku.
Onkohan Witko poltellut jotain ?

Samaa myyttiä oli Custerin LBH:ssa varsinkin taidepuolella, jossa sapeli kädessä tehtiin Last Standia, vaikka ei 7. Ratsuväkirykmentillä ollut sapeleita matkassa. Custer kun pelkäsi että sapelit kalisevat liikaa ja intiaanit kuulevat sen ja lähtevät pakoon. Ihailtavaa optimismia Sir Georgelta.
Olisi pitänyt ottaa ne sapelit reissuun, niin ei olisi henki lähtenyt, kun intiaanit olisivat menneet pitkää ravia aina Kanadaan asti pakoon ja lujaa ravia. Minulla on Greeneltä tälläinen Sand Creek-kirja, mutta se on enemmän taistelualueen maastoa käsittelevä kirjanen.


Tämän kirjan olen jopa lukenut ja tosi hyvää yleistietoa intiaaneista, kullanetsijöistä ja Coloradon kultaryntäyksestä. Elliott West on minusta hyvä kirjailija ja tuo Nez Perce-kirja on todella hyvää luettavaa ja tietoa on ihan hyvin. Coloradon kultaryntäys kirja on ostettu about kolme vuotta sitten Adlibriksesta. Sivujakin on 422, pehmeäkantinen oli vain silloin tarjolla joten pakko oli taipua ja ostaa se.



Witko