Yhtä saatanan juhlaa !

Sioux mafiaa.

Witko
******************************************************************T Tienpää kirjoitti: ↑La 09.02.2019 19:36Jos Witkon lawantauti haittaa kinkeröintiä, niin omakin kevättalvi on aikataulultaan sen verran ahdistava mm. tuta-yt:n vuoksi, että päätin viettää stressaavimman ajan, toisin sanoen vähintään seuraavat viisi viikkoa kun neuvottelut ovat käynnissä, mieltä piristävän lukemiston parissa tylsän tutkimuksen sijaan, ja sehän tarkoittaa werilöylyä ja kauhua:
Michno menossa kohta puoltaväliä, onhan siinä välistä sellaista michnomaista ärsyttävyyttä, mutta ihan asiaakin ja teräviä huomioita paljon. Luulisin ehtiväni nauttia tätä kevyttä kenttälukemisto myös nuo kaksi muuta kirjaa ennen neuvottelujen päätöstä, sitten voi taas jyystää kuivempaa settiä.
*************************************************************T Tienpää kirjoitti: ↑Ti 19.02.2019 20:39
Otin Greenen Washitan lukuun vielä ennen Jacobyn Camp Grantia. Tässä on heti mielenkiintoista, miten Greene kirjoittaa coloradolaisten mm. pilhoneen sapeleilla cheyennejä, kun taas Michno kirjoitti, että heillä ei ollut sapeleita mukana lainkaan.
Asia ei ainakaan tällä hetkellä ole henkilökohtaisesti niin merkittävä, että viitsisin itse lähteä totuutta selvittämään. Sapelit mukana tai ei, ei kuitenkaan suurta kuvaa muuta. Lähinnä jos niitä ei ollut, niin voisi epäillä Sand Creekista kerrottuja raakuuksia muutoinkin hieman liioitelluiksi. Oma mielipiteeni on, että leirissä oli epäilemättä ryöstömurhaajia ja siinä mielessä isku oli odotettu. Harvemmin intiaanit halusivat aseistautuneiden sotilaiden kanssa taistella muutoin kuin selvällä ylivoimalla, tai pakon edessä. Talven lähestyessä tehtiin mieluusti "rauha" ja kerättiin sen myötä saadut tarvikkeet, ilman aikomustakaan noudattaa yhtään mitään sopimuksia. Cheyennet olisivat varmasti mieluusti antautuneet ja tehneet rauhojaan, coloradolaiset taas pakottivat leirin puolustautumaan ja verilöyly siitä sitten seurasi.
Luin tuon Blood on the Marias'in myös loppuun, ihan ok kirja, ehkä hieman enemmän kuitenkin odotin. Graybillin kirja aiheesta vain kertoi suuren osan tässäkin olleesta tiedosta, mutta tokihan tuon lukaisee. Maria's vaikuttaisi ehkä selvimmin puolustuskyvyttömien lahtaamiselta alusta asti, kuin vaikkapa WK, Washita, Sand Creek ja Bear River, missä kaikissa intiaanit joko aloittivat ammuskelun, tai ainakin pystyivät laittamaan hieman hanttiin. Vain yksi tappio amerikkalaisille Marian-joelta, muista taas parista kolmeen kymmentä, vaikka kaikki sitten päättyivätkin myös siviilien teurastukseen.
Kirjoitin hieman epäselvästi, eli Greenen alussa käsitellään Sand Creekia ja melko vakiintunutta tarinaa sapelihyökkäyksestä leiriin, Michnon mukaan siis coloradolaisilla ei ollut sapeleita. Mutta nyt siis tuo Greenen Washita menossa, ja vaikka ei samanlaiseen verilöylyyn päättynyt kuin nämä muut tunnetut hyökkäykset, niin sopi mielestäni teemaan Sand Creek-, Marias- ja Camp Grant-kirjojen kanssa.Witko kirjoitti: ↑Ti 19.02.2019 23:31Tämä oli vihamielinen leiri jossa oli niin cheyennejä, kiowia ja arapahoja sekä muutama comanchekin notkui siellä. Yhdysvaltain armeijalla l. Custerin komennossa oli aseet seuraavat Washitassa: 59 kaliberisia Spencer Model 1865 seitsemänmakasiinin karbiineja, 44 kaliberia Model 1860 Colt armeijan revolvereja kuudesti-laukeavia ja Model 1858 Remingtonin revolvereja ja huom! Model 1858 Kevyen Ratsuväen sapeleita.
Intiaaneilla oli julmetun hyvä aseistus joten ei siitä jäänyt kiinni ja ei tämä Washita kyllä mikään verilöyly ollut, sillä intiaaneja kuoli todellisesti 60. Kova aseistus oli intiaaneilla ja leiri oli melkoisen iso. Sen kertoo jo majuri Elliotin kohtalokin. Custerilla oli kyllä melkoinen ylivoima sillä osage scouttien päälle oli 574 sotilasta joista 21 kuoli sekä 13. haavoittui. Intiaani sotureita oli n. 150.