Pawnee
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
En muista koskaan nähneeni selitystä nimelle. Se tuntuu tyypilliseltä vihollisille annetulta haukkumanimeltä tyyliin "pienet kyyt", "isot kyyt", "raa´an lihan syöjät", "kehnot majat", "kurkunleikkaajat", "naiset", "viholliset", "pakenijat". Aivan kuten täällä Euroopan puolella on annettu naapurikansoille tällaisia nimiä kuin "orjat", "änkyttäjät", "ruotsalaishomot" jne. Naapureilla harvoin on hyvä käsitys toisistaan, varsinkin jos taloudelliset edut menevät ristiin. Lakotat ahnehtivat pawneiden maita varsin intensiivisesti 1820-luvulta eteenpäin. Aggressio piti tietysti rationalisoida antamalla näille huono nimi ja maine.
-
- Viestit: 281
- Liittynyt: To 14.02.2008 13:55
Pakko se on aina katsoa kun Pawneista puhutaan. Että puhutaanko pahaa. Taas oli lauantaina Pawneet vauhdissa elokuvassa pieni suuri mies. Valkoisten kätyreitä... raasu Pawnee meni lankaan kun intiaani osoittautuikin valkoiseksi Hoffmanniksi. Mutta sai ansionsa mukaan kahden nuolen muodossa. Pawneet ei oikein tykkää kun niillä on huono maine lännenleffoissa. Joskus tässä takavuosina olivat sellaisia puhelleet ääneen. Niin kirjoitti ainakin täkäläinen lehti.Simo Hankaniemi kirjoitti:En muista koskaan nähneeni selitystä nimelle (Pawnee). Se tuntuu tyypilliseltä vihollisille annetulta haukkumanimeltä tyyliin "pienet kyyt", "isot kyyt", "raa´an lihan syöjät", "kehnot majat", "kurkunleikkaajat", "naiset", "viholliset", "pakenijat". Aivan kuten täällä Euroopan puolella on annettu naapurikansoille tällaisia nimiä kuin "orjat", "änkyttäjät", "ruotsalaishomot" jne. Naapureilla harvoin on hyvä käsitys toisistaan, varsinkin jos taloudelliset edut menevät ristiin. Lakotat ahnehtivat pawneiden maita varsin intensiivisesti 1820-luvulta eteenpäin. Aggressio piti tietysti rationalisoida antamalla näille huono nimi ja maine.
Cree- intiaanit nimittivät useampiakin heimoja orjiksi mutta miksi juuri orja- heimoa nimitetään orjiksi eikä esim. naapuriheimoja kuten "keltaveitsiä" tai "koiran kylkiluita" ei ole tiedossa. Se että juuri tätä heimoa moisella nimellä vaivataan saattaa olla vain sattumaa (kirjoittaa Virrankoski). Lienee siis tästä saanut nimensä Iso orjajärvi jonka rantoja kyseiset heimot ovat asuttaneet jos joku nimen alkuperää on ihmetellyt. Mä ainakin olen.
Olet muuten osaksi jopa oikeassa. Keräilijä-metsästäjillä ei ollut mitään vankiloita tai vartijoita "orjia" varten, lisäksi tällaisten hengissä pitäminen vaatii jatkuvaa huoltoa. Paljon helpommalla yleensä pääsi yksinkertaisesti lopettamalla vangin.Chrystaltail kirjoitti:Mitä mitä eihän kukaan näistä rauhaa rakastavista ja toisiaan kuinnioittavista heimoista edes tiennyt mitä orja tarkoittaa ennen kuin valkoinen mies näytti
Ennen hevosten yleistymistä "orjat" lienevät olleen P-Amerikassa enemmän tai vähemmän "vapaaehtoisia" palvelijoita, toki paikallaan pysyvillä kansoilla orjuus oli selvästi tavallisempaa. Silti minua on aina ihmetyttänyt että missään ei ole tullut vastaan tietoa mies-orjien käytöstä maanviljelykseen? Pellon kuokkimisen mieltää jotenkin selvemmin orjatyöksi kuin keppien keräilyn tulisijaan, aseiden kanssa metsästämisen, tai hevoslauman vartioinnin ja hoitamisen.
Todellinen orjakaupan kultakausi joka tapauksessa alkoi euroopalaisten toimesta joskus 1600-luvun puolivälin jälkeen, ja hyytyi alle sadassa vuodessa kun intiaaniorjat eivät eläneet "euroopplaisissa" oloissa riittävän pitkään ollakseen kannattava sijoitus, afrikkalaiset olivat parempia raatajia.
Ei pawneista voi vakavalla naamalla pahaa puhua. Mielenkiintoinen kansa, kuten kaikki caddo-kieliryhmään kuuluvat. Pawneet ja arikarat vaikuttivat ehkä kaikista kansoista eniten moniin tyypillisesti tasanko-heimoihin yhdistettävistä kulttuuripiirteistä. Aurinkotanssinkin väitetään olevan peräisin arikaroilta. Pawneilta tuli monia tunnuskuvia kuten käyrät coup-sauvat ja sulkalippukeihäät.Kissimmee Kid kirjoitti: Pakko se on aina katsoa kun Pawneista puhutaan. Että puhutaanko pahaa.
Pawneet ja arikarat kuuluvat "altavastaajiin" joilla ei juuri ystäviä ollut. Altavastaajat ovat aina sympaattisia...
Olen eri mieltä. Vanhoissa itäalueiden teksteissä paikoitellen törmää selkeään orjuuden kuvaukseen. Nopsaan tulee mieleen Radissonin teksti jossa kuvaa kun oli teinipoikana adoptoitu irokeesiksi 1650-luvulla muutamaksi vuodeksi. Lähtivät sotaretkelle ja ensimmäisen puolen sataa kilometriä sotureilla oli muutama kymmenen orjaa mukana kantamassa kamoja ettei äijien ite tarvinnut. Ja Radisson siis nimenomaan mm. käyttää sanaa orja.shamaani kirjoitti:Ennen hevosten yleistymistä "orjat" lienevät olleen P-Amerikassa enemmän tai vähemmän "vapaaehtoisia" palvelijoita, - -
Todellinen orjakaupan kultakausi joka tapauksessa alkoi euroopalaisten toimesta joskus 1600-luvun puolivälin jälkeen, ja hyytyi alle sadassa vuodessa kun intiaaniorjat eivät eläneet "euroopplaisissa" oloissa riittävän pitkään ollakseen kannattava sijoitus, afrikkalaiset olivat parempia raatajia.
(Disclaimer: Luvut ja muut ulkomuistista.)
Kyllä orjia varmasti oli ennen eurooppalaisiakin, määrällisesti saattoi olla ihan hyvin enemmänkin kuin myöhimmillä ajoilla. 35000 dakotaa omisti varmasti enemmän orjia 1650, kuin 15000-20000 sataviisikymmentä vuotta myöhemmin.
Pointti on että ne, joita ei ensimmäisinä viikkoina piesty kuoliaaksi, sopeutuivat vähitellen isäntiensä elämänrytmiin. Mitä ilmeisimmin suuri joukko sukulaistui isäntiensä kanssa, ja lunasti vähitellen mahdollisesti täydellisenkin vapauden. Eurooppalaisetkin kyllä "käyttivät" orjiaan, mutta sukulaisina mahdollisia jälkeläisiä ei pidetty. Siitä kuinka tavallista orjan vapauttaminen oli, ei minulla ole juuri käsitystä, mutta miksi eurooppalaiset orjanomistajat olisivat ketään orjuudesta päästäneet kun orjia ei kuitenkaan pidetty ihmisinä?
Intiaanien keskuudessa sen sijaan on useita esimerkkejä entisten vankien ja orjien noususta hierarkiassa arvostetuiksi sotureiksi, jopa johtaviin asemiin.
Pointti on että ne, joita ei ensimmäisinä viikkoina piesty kuoliaaksi, sopeutuivat vähitellen isäntiensä elämänrytmiin. Mitä ilmeisimmin suuri joukko sukulaistui isäntiensä kanssa, ja lunasti vähitellen mahdollisesti täydellisenkin vapauden. Eurooppalaisetkin kyllä "käyttivät" orjiaan, mutta sukulaisina mahdollisia jälkeläisiä ei pidetty. Siitä kuinka tavallista orjan vapauttaminen oli, ei minulla ole juuri käsitystä, mutta miksi eurooppalaiset orjanomistajat olisivat ketään orjuudesta päästäneet kun orjia ei kuitenkaan pidetty ihmisinä?
Intiaanien keskuudessa sen sijaan on useita esimerkkejä entisten vankien ja orjien noususta hierarkiassa arvostetuiksi sotureiksi, jopa johtaviin asemiin.
-
- Viestit: 957
- Liittynyt: Pe 09.03.2007 05:43
Orjat olivat paljolti vihollisilta siepattuja naisia. Ja naiset tekivät peltotyöt, suurimmaksi osaksi. Vaikea kuvitella, ettei ennen 1500-lukua olisi ollut orjuutta Pohjois-Amerikassa. Tuskin Cahokiaa ja muita vastaavia paikkoja rakennettiin ihan pelkkien avuliaiden aatujen voimin. Suurin osa väestöstä eli maanviljely-yhteisöissä ja kyllä siellä orjille on tilausta. Myös Luoteisrannikolla oli orjuutta.
Kiowa-sotapäällikkö Big Bow´la oli meksikolainen orja aseenkantajana. Big Bow tykkäsi kulkea tapporetkillä yksinään, vain tämän yhden orjan avustamana.
Kiowa-sotapäällikkö Big Bow´la oli meksikolainen orja aseenkantajana. Big Bow tykkäsi kulkea tapporetkillä yksinään, vain tämän yhden orjan avustamana.
Lueskelin tuossa juuri Cabeza de Vaca:n kertomusta matkastaan Floridasta nykyisen Yhdysvaltain etelärannikkoa pitkin aina Mexicoon asti vuosina 1528-1536. Vuonna 1533 ovat nykyisen Texasin etelärannikolla ja siellä inkkarit pitävät jäljelle jääneitä neljää espanjalaista puhtaasti orjinaan. Cabeza de Vaca sanoo jotta:
"- - he antoivat minut orjaksi intiaanille - - "
Muussa yhteydessä kuvaa kuinka aiemmin vastaavassa tilanteessa eri inkkareiden kanssa hommanaan oli mm. poimia jotain juuria veden alta terävien korsien keskeltä. Eli tässä tapauksessa ihan puhtailla metsästäjä-kalastaja-keräilijöillä oli orjia. Eivätkä varmaan keksineet tuota miespuolisen orjan käsitettä sillä hetkellä kun näkivät nuo espanjalaiset.
Cabeza de Vacan juttu on muuten taas yksi niistä totaalisen käsittämättömistä tarinoista. N. 300:sta reissuun lähteneestä jäi jäljelle 4. Kun kyseessä on 500 vuotta vanha teksti, on yksityiskohdat vähän erilaisia kuin haluaisi, mutta erinomaisen mielenkiintoista silti. Suosittelen jos osuu kohdille.
"- - he antoivat minut orjaksi intiaanille - - "
Muussa yhteydessä kuvaa kuinka aiemmin vastaavassa tilanteessa eri inkkareiden kanssa hommanaan oli mm. poimia jotain juuria veden alta terävien korsien keskeltä. Eli tässä tapauksessa ihan puhtailla metsästäjä-kalastaja-keräilijöillä oli orjia. Eivätkä varmaan keksineet tuota miespuolisen orjan käsitettä sillä hetkellä kun näkivät nuo espanjalaiset.
Cabeza de Vacan juttu on muuten taas yksi niistä totaalisen käsittämättömistä tarinoista. N. 300:sta reissuun lähteneestä jäi jäljelle 4. Kun kyseessä on 500 vuotta vanha teksti, on yksityiskohdat vähän erilaisia kuin haluaisi, mutta erinomaisen mielenkiintoista silti. Suosittelen jos osuu kohdille.
Orjien toimeenkuvaan on kuulunut myös metsästys ja kalastus, joten periaatteessa orjuus on voinut hyödyntää jokaista heimoa.
Vaikka maanviljely idässä on perinteiseti ollut naisten työtä, myös miespuolisia orjia on nakitettu kuokan varteen.
Menendez mainitsee havainneensa Floridassa, eräässä kylässä, Kuubasta tuotujen orjien jälkeläisiä.
1540 Mendosa mainitsi pueblo intiaanien pitävän orjia. Coronado havaitsi joidenkin orjien olevan kotoisin mantereen kaakkoisosista.
Smith kuvaili 1600-luvun alussa powhatanien pitävän naisorjia.
Uudessa Englannissa heimot pitivät orjia, jotka muodosti alimman yhteiskuntaluokan.
Esimerkkejä riittää.
Pawneista puheen ollen, he taisivat olla suosittu kohde orjanmetsästäjä intiaaneille, koska heille pawnee ja orja alkoivat tarkoittaa samaa asiaa.
Vaikka maanviljely idässä on perinteiseti ollut naisten työtä, myös miespuolisia orjia on nakitettu kuokan varteen.
Menendez mainitsee havainneensa Floridassa, eräässä kylässä, Kuubasta tuotujen orjien jälkeläisiä.
1540 Mendosa mainitsi pueblo intiaanien pitävän orjia. Coronado havaitsi joidenkin orjien olevan kotoisin mantereen kaakkoisosista.
Smith kuvaili 1600-luvun alussa powhatanien pitävän naisorjia.
Uudessa Englannissa heimot pitivät orjia, jotka muodosti alimman yhteiskuntaluokan.
Esimerkkejä riittää.
Pawneista puheen ollen, he taisivat olla suosittu kohde orjanmetsästäjä intiaaneille, koska heille pawnee ja orja alkoivat tarkoittaa samaa asiaa.
Minulle jäi hieman epäselväksi mistä olit eri mieltä?Rikkis kirjoitti:Olen eri mieltä. Vanhoissa itäalueiden teksteissä paikoitellen törmää selkeään orjuuden kuvaukseen. Nopsaan tulee mieleen Radissonin teksti jossa kuvaa kun oli teinipoikana adoptoitu irokeesiksi 1650-luvulla muutamaksi vuodeksi. Lähtivät sotaretkelle ja ensimmäisen puolen sataa kilometriä sotureilla oli muutama kymmenen orjaa mukana kantamassa kamoja ettei äijien ite tarvinnut. Ja Radisson siis nimenomaan mm. käyttää sanaa orja.shamaani kirjoitti:Ennen hevosten yleistymistä "orjat" lienevät olleen P-Amerikassa enemmän tai vähemmän "vapaaehtoisia" palvelijoita, - -
Todellinen orjakaupan kultakausi joka tapauksessa alkoi euroopalaisten toimesta joskus 1600-luvun puolivälin jälkeen, ja hyytyi alle sadassa vuodessa kun intiaaniorjat eivät eläneet "euroopplaisissa" oloissa riittävän pitkään ollakseen kannattava sijoitus, afrikkalaiset olivat parempia raatajia.
(Disclaimer: Luvut ja muut ulkomuistista.)
The nature and magnitude of Indian slavery forever changed following European contact.
Minä, sekä tohtorit Alan Gallay ja Ned Blackhawk olemme kaikki täysin yhtä mieltä yllä olevasta. Luonnollisesti oma statukseni lienee näistä se kovin, ja painotan lainauksen sanaa nature.
Noin muutoin Radissonit ja Vacat voivat käyttää mitä termejä ikinä haluavat, eivät ne määrittele orjuutta intiaanien parissa. Tuollaisille tyypeille "herrasmiehen" alentuminen fyysiseen työhön oli jo jonkinlaista orjuutta ja heidän arvoaan alentavaa.
Ei siinä mitään, Vaca laitettiin töihin kuten kaikki vangit joita ei surmattu. Kun mitään suurempaa palkkaakaan ei maksettu, niin orjan määritelmän täyttää hyvinkin. Vaca kyllä olisi todennäköisesti ollut "orja" omasta mielestään kaikissa muissa tapauksissa kuin siinä että karankawat olisivat kanniskelleet äijää jossain kantotuolissa 100 neitsyen voimin, syöttäneet viinirypäleitä, ja palvoneet jonain jumalana.[/i]
Nii jot toi ei o leffalegendaa?shamaani kirjoitti: Pointti on että ne, joita ei ensimmäisinä viikkoina piesty kuoliaaksi, sopeutuivat vähitellen isäntiensä elämänrytmiin.
Ketä?shamaani kirjoitti:Mitä ilmeisimmin suuri joukko sukulaistui isäntiensä kanssa, ja lunasti vähitellen mahdollisesti täydellisenkin vapauden. Eurooppalaisetkin kyllä "käyttivät" orjiaan, mutta sukulaisina mahdollisia jälkeläisiä ei pidetty. Siitä kuinka tavallista orjan vapauttaminen oli, ei minulla ole juuri käsitystä, mutta miksi eurooppalaiset orjanomistajat olisivat ketään orjuudesta päästäneet kun orjia ei kuitenkaan pidetty ihmisinä?
Intiaanien keskuudessa sen sijaan on useita esimerkkejä entisten vankien ja orjien noususta hierarkiassa arvostetuiksi sotureiksi, jopa johtaviin asemiin.
Nii siis toi adoptiohomma ni oliks ne joissai heimois tasavertasii muun perheen kans?
Ketä?Chrystaltail kirjoitti:
Intiaanien keskuudessa sen sijaan on useita esimerkkejä entisten vankien ja orjien noususta hierarkiassa arvostetuiksi sotureiksi, jopa johtaviin asemiin.
quote]
John Horse, El Mocho, Colorow, John Dunn Hunter, Andele, Egan jne...
Lukeminen yleensä kannattaa ennemmin kuin leffojen töllöttäminen.